Suuri osa suomalaisyrityksistä suhtautuu varsin huolettomasti tietoturvallisuuteen. Tietoturva nähdään usein vain projektina ja kustannuksena, johon sijoitetaan varoja noin kolmen vuoden välein.
"Tietoturvallisuus on hyvin vakava asia ja osa yrityksen jokapäiväistä perustoimintaa. Meillä on tehty selvitys, jonka mukaan 68 prosenttia yrityksistä ei edes tiennyt, että heidän tietokantaansa oli tunkeuduttu", painotti Tietoalojen liiton hallituksen puheenjohtaja, Novo Group Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kielenniva.
Hän puhui maanantaina IT - Governance -seminaarissa, joka käsitteli yritysten tietohallinnon johtamista ja tietoturvallisuutta.
Kielenniva muistutti, että riippuvuus tietotekniikasta lisääntyy koko ajan. "Ei riitä, että puhutaan tietoturvasta, vaan pitää puhua yritysturvallisuudesta yhtenä kokonaisuutena."
Hän korosti myös koulutuksen merkitystä, joka usein jää lapsipuolen asemaan, kun yritys tai yhteisö hankkii mittavilla summilla tietotekniikkaa. "Tietoturvakoulutuksen lisäksi on muistettava investoida myös järjestelmän käyttökoulutukseen. Eihän autoakaan anneta sellaisen henkilön ajettavaksi, jolla ei ole ajokorttia."
Kielenniva ei pysty kertomaan tarkkoja summia tietotekniikkamurtojen aiheuttamista kustannuksista. "Kun vahinko tapahtuu, yritykset eivät yleensä kerro niistä, mutta summat ovat merkittäviä."
Hän muistuttaa, että harvoin edes yrityksen omassa tietohallintoyksikössä on tarpeellinen tietämys tietomurroilta ja -häirinnältä suojautumiseen.
Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n toimistopäällikkö Kalevi Tiihonen kertoo, että vuosina 1997-1999 yrityksissä on rekisteröity erityyppisiä tietoturvan väärinkäytöksiä noin 300.
"Ongelmana on, että oikeasti ei tiedetä, mitä tietojärjestelmissä tapahtuu. Osa väärinkäytöksistä voi tulla myös yrityksen omasta piiristä. Yhdysvalloissa on tilastoitu, että noin neljä prosenttia ihmisistä pyörittää omaa bisnestään yrityksen tietojärjestelmässä", muistuttaa Tiihonen.
Kansalaisten tiedoissa parantamista
Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre muistutti seminaarissa, että Suomi on sijoittunut erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa tietoteknologian hyödyntämisessä ja kilpailukyvyssä. World Economic Forumin vertailussa Suomi on verkkovalmiuksissaan ykkössijalla.
Kansalaisten tietotekniikan osaaminen ei ole kuitenkaan vielä tarpeeksi laajaa.
"Eniten parantamisen varaa on tietotekniikkaan tottumattomien ja yleisesti yksityisten kansalaisten tietämyksessä, sekä vaihtelevasti pk-yrityksissä ja kuntasektorilla", arvioi Mönkäre.
Hän painottaa, että myös tietoturvan on sopeuduttava demokraattisen yhteiskunnan arvoihin. "Meillä on ehdottomasti oltava mielipiteen ja sanomisen vapaus, oikeus vapaaseen tiedonkulkuun ja viestien luottamuksellisuuteen. Henkilötietojen asianmukaisesta suojauksesta ja avoimuudesta on huolehdittava."