Aineettomasta pääomasta, kuten esimerkiksi osaavasta työvoimasta, yrityksen maineesta tai asiakassuhteista on tullut yrityksille tärkeitä menestystekijöitä. Suomessa jo kaksi kolmasosaa yrityksistä mittaa näitä arvoja säännöllisesti.
Keskiviikkona Turussa julkistettu Pohjoismainen Nordika-projekti on tuottanut Aineettoman pääoman mittaaminen ja raportointi -selvityksen, jonka toivotaan kannustavan yrityksiä tunnistamaan omat aineettomat voimavaransa.
Teollisuuden ja Työnantajain (TT) asiamies Päivi Räty arvioi laajasti myönnettävän, etteivät perinteiset tarkastelutavat, kuten taseen luvut, enää kerro koko totuutta yrityksen vahvuuksista, heikkouksista tai toiminnan suunnasta.
"Aineettomia voimavaroja ovat mm. osaavat työtekijät, yrityksen maine ja tuotemerkit, asiakassuhteet, tutkimus- ja tuotekehitystoiminta, tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä verkostot ja yhteistyösuhteet", muistutti tutkija Taru Rastas kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
Hänen mukaansa aineettoman pääoman seuranta on ennen kaikkea johdon työväline, jolla edistetään yrityksen ymmärtämystä omasta toiminnastaan osana markkinoita.
Nordika-raportin mukaan yritys ei omista työntekijöiden osaamista. Osaamisesta kertyvää aineetonta pääomaa pidetään kuitenkin sekä kilpailukyvyn että sidosryhmien arvostuksen kannalta menestyksen mittana.
Pohjoismaiden teollisuusrahaston vuonna 1999 aloittamaan Nordika-hankkeen kyselytutkimukseen osallistui noin 350 yritystä. Näistä 90 prosenttia pitää aineettomia voimavaroja tärkeinä tai erittäin tärkeinä oman toiminnan kannalta.