Helsinki Euroopan parlamentin päätös rajoittaa kuljetusyrittäjien kokonaistyöaikaa 48 tuntiin viikossa kuumentaa tunteita. Parlamentti hylkäsi komission ehdotuksen, jonka mukaan yrittäjät olisi rajattu kuljetusalan työaikadirektiivistä pois. Jos parlamentin tahto voittaa, se rajaa yrittäjien mahdollisuutta hoitaa muutakin kuin ajoon liittyvää työtä.
"48 tuntia yrittämistä viikossa. Sen jälkeen pitää tehdä jotain muuta. Parlamentin kanta on aivan uskomaton", puuskahtaa Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan työnantajien järjestön SKAL:in johtaja Pasi Moisio.
Hän syyttää kovin sanoin eurooppalaista ay-liikettä ymmärtämättömyydestä, koska työajan rajoittamisessa ei ole kyse turvallisuudesta. Jo nyt kaikkien kuljettajien, myös kuljetusyrittäjien, ajoaika on rajattu turvallisuussyistä 9-10 tuntiin päivässä. Tämä ajoaikaa koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa vuodesta 1985.
Uusi työaikadirektiivi rajaisi ajamisen lisäksi kaikkea muutakin firmaan liittyvää työntekoa. Moision mukaan yrittäjällä tulisi ongelmia muun muassa itsenäisesti huoltaa ja puhdistaa kalusto ajopäivän jälkeen. Tämä ongelma korostuisi maaseudulla, jossa pitkät välimatkat estävät kaluston viemisen maksulliseen huoltoon.
"Eikö tämä ole juuri turvallisuuden kannalta ongelma, jos kalusto ei olekaan ajopäivän alkaessa siisti ja hyvin huollettu", Moisio ihmettelee.
Valvonta
voi pettää
Euroopan parlamentin äänestyksessä yrittäjien työaikaa rajaava kanta, jota vasemmisto ja vihreät ajoivat, voitti 332-307. Vähemmistössä olivat parlamentin konservatiivi- ja liberaaliryhmä.
Suomen hallituksen kanta on ollut sama kuin komission, eli se olisi sallinut yrittäjille vapaat työajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan äänestyksessä hallituksen kanta voitti. Valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen pitää Moision tavoin Euroopan parlamentin kantaa lähestulkoon huvittavana.
"Miten tätä nyt sitten valvottaisiin? Pitäisikö työsuojeluviranomaisen muuttaa asumaan yrittäjän kotiin?" Satonen kysyy.
Hän toivoo, että vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja SDP:n Jutta Urpilainen ymmärtäisivät ajaa kansallista etua ja lobata oman EU-parlamenttiryhmän edustajia komission esityksen taakse.
Lakkoase
terävämmäksi
Satonen muistuttaa, että pitkät välimatkat ja alan pk-valtaisuus tekevät Suomesta poikkeavan suhteessa Keski-Euroopan tiheästi asuttuihin maihin.
Myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on vaatinut meppejä tukemaan hallituksen kantaa Brysselissä.
Pasi Moisio epäilee, että ay-liikkeen tavoitteena on ajaa kuljetusala suurempiin yksiköihin. Se vähentäisi yrittäjien määrää, mikä antaisi Suomessa AKT:lle vahvemmat aseet työtaistelutilanteessa.
Pyörät pysähtyisivät lakkotilanteessa tehokkaammin, kun kuskeina olisi nykyistä vähemmän yrittäjiä.
"Tavoitteena on ajaa pk-yrittäjyys alas kuljetusalalla", Moisio syyttää.
Parlamentin päätös ei sellaisenaan muutu käytännöksi, koska komissio ja ministerineuvosto ovat eri linjoilla. Voi olla, että komissio tuo saman esityksen uudelleen tai hiotun kompromissiehdotuksen parlamenttiin ensi kesäkuun eurovaalien jälkeen.