Ainakin osaselitys Suomen laajamittaiseen ja sitkeästi säilyvään työttömyyteen löytyy työn korkeasta hinnasta. Kireä palkkavero ja suuret palkan sivukulut ovat johtaneet tuhansien työpaikkojen liukumiseen maan rajojen ulkopuolelle, kuten Elektrobit Oy:n toimitusjohtaja Juha Sipilä muistutti sunnuntain Kalevassa. Yrittäjyys kiinnostaa vain harvoja käden taitoja oivallisesti hallitsevia, kun verovelkojen tiedetään katkaisseen kovin monen pikkufirman taipaleen.
Ihmisen työllistyminen jopa nollaprosentin verokirjalla on niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta todella parempi vaihtoehto kuin työttömäksi jääminen. Syrjäytyminen ja siitä aiheutuvat lukuisat ongelmat tulevat kalliiksi kunnille ja valtiolle. Niiden hoito kuluttaa verovaroja, joita tarvittaisiin kipeästi moneen muuhun kohteeseen, vastaisuudessa yhä lisää muun muassa terveyden- ja vanhustenhoitoon.
Yrityksiä voisi tuotteiden valmistuksen ohella syntyä veroratkaisujen vauhdittamina myös palvelualalle. Kotitaloudet pystyisivät ja ennen kaikkea haluaisivat tarjota nykyistä enemmän työtä palveluyrittäjille, mikäli kotitalouksissa teetettävän työn vähennysoikeutta korotettaisiin.
Erityisesti työttömyyden vaivaamassa Pohjois-Suomessa Sipilän ehdottamat keinot olisivat tärkeitä. Täällä on osaamista ja vapaata, nuorta työvoimaa. Sellaisen resurssin käyttämättä jättäminen on yhteiskunnalta silkkaa tuhlausta.
Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on huolissaan yrittäjyyden vähäisen arvostuksen aiheuttamista riskeistä. Hän nosti Kalevan haastattelussa maanantaina esille uhkakuvan, josta on puhuttu aivan liian vähän. Kymmenen seuraavan vuoden aikana jää suuriin ikäluokkiin kuuluvien työntekijöiden ja toimihenkilöiden ohella eläkkeelle myös noin 80 000 yrittäjää.
Viime vuosina on nähty, että jatkajien löytäminen yrityksiin on usein vaikeaa. Mikäli elämäntyönsä vuosikymmenen kuluessa päättäville yrittäjille ei löydy seuraajaa, on samalla uhattuna noin 200 000 työpaikkaa. Sellaista suoneniskua ei maan elinkeinoelämä kestä.
Maalisvaalien jälkeen uutta hallitusta koottaessa ja sen ohjelmaa kirjoitettaessa on pohdittava vakavasti, tarvitaanko Suomessa esimerkiksi Järventauksen mainitsemaa yrittäjyysministeriä. Joka tapauksessa hänen esille nostamansa uhan poisto edellyttää hallitusohjelmaan enemmän kuin muutaman rivin hurskaita fraaseja, joiden mukaan hallitus pyrkii edistämään yrittäjyyttä. Pyrkimisen sijasta tarvitaan konkreettisia keinoja ja selkeitä päämääriä.
paakirjoitus@kaleva.fi