Pohjois-Pohjanmaalla yritteliäisyys kukoistaa - ainakin jos asiaa tarkastelee yrittäjyyskoulutusten perusteella.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kautta suunnatulla EU-tuella yritysten henkilöstöä tai mahdollisia uusia yrittäjiä koulutetaan tai on juuri koulutettu ainakin 35 hankkeessa. Rahaa näihin on laitettu yhteensä noin 9,7 miljoonaa euroa. Noin kaksinkertainen joukko projekteja ja miljoonia kanavoituu yrittäjäkoulutukseen lääninhallituksen ESR-rahoitteisilla ohjelmilla.
Koulutus ei kuitenkaan yllä toivottuihin tuloksiin, jos tuloksellisuuden mittarina pidetään perustettujen yritysten määrää. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan tavoite 2 -ohjelmassa uusien yritysten määrä on ohjelmakauden 2000-2006 puolivälissä jäänyt alle 200:n, kun koko kauden tavoitteena on synnyttää 1 600 yritystä.
Ehkä ylitarjontaakin
Ainakaan koulutustarjonnan kapeuteen ei pitäisi yrittäjyysinnon tyssätä. Tarjolla on koulutusta niin aloittaville kuin toimintaansa kehittävillekin yrityksille, erikseen esimerkiksi naisille ja maahanmuuttajille. Omat projektinsa löytyvät niin metalli-, puu-, maatalous-, it- kuin hoiva-aloillekin.
EU:n tuella rahoitettavien yrittäjyyskoulutusten listalta löytyvät muun muassa hankkeet Eturivin yrittäjäksi, Iin seutukunnan matkailuyritysten kehittäminen, Mekaanisen puun uudet teknologiat, Polku yrittäjyyteen, Uusi polku yrittäjyyteen, Laatua ja hyvinvointia, Yritysmylly, Taidon lähteet, Osaava maahanmuuttajayrittäjä, Tahtonaisen tietotaito, Taitotalli, BioBusiness Oulu...
"Koulutusta tosiaankin löytyy tänä päivänä ja monenlaista. Ehkä ylitarjontaa ja päällekkäisyyttäkin on", miettii Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Jorma Heikkilä.
Hän perää koulutuksen järjestäjien ja rahoittajien sekä elinkeinoelämän välille enemmän keskustelua siitä, mitä koulutusta kentällä tarvitaan. Maakunnan yrittäjyyshengen pihinän hän arvioi johtuvan lähinnä perinteestä: täällä on totuttu menemään isojen tehdastyönantajien palkollisiksi toisin kuin jossain Etelä-Pohjanmaalla.
Seurantaa on
"Yrittäjyyskoulutusta on monenlaista, ja osa siitä on enemmän ja osa vähemmän tuloksellista", myöntää osastopäällikkö Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta. Hänen mukaansa koulutus on kuitenkin vain yksi keino yrittäjyyden edistämisessä. "Tuloksellisuutta on myös se, jos koulutuksessa oleva kokee, ettei tämä ole hänen alaansa."
Mäen mukaan yrittäjyyskoulutuksen tarjontaa, sisältöä ja tuloksellisuutta seurataan. Myös kurssien hinnoitteluun tarvittaessa puututaan, sillä ESR-tuella ei saa polkea hintoja. Koulutuksen tarvekartoitus on myös koulutuksen järjestäjän harteilla.
"Yritysten kanssa käymiemme keskustelujen perusteella järjestämme koulutusta hygieniapasseista toimitusjohtajakouluihin. Luovan terapian luontaishoitajakoulutuksen tarpeesta saimme vihjeen yrittäjiksi aikovien koulutustilaisuudesta", kertoo Ouluseutu Yrityspalveluiden johtaja Heikki Aalto.