Oulun seudulla toimivat maaseutuyrittäjät ovat jääneet viime vuosina huipputeknologiayritysten varjoon. Tämän myöntää myös avoimesti Ouluseutu yrityspalvelujen johtaja Heikki Aalto, joka uskaltaa myös tunnustaa sen, että seudulliselta yrityspalvelukeskukselta vei muutaman vuoden ennen kuin maaseutuyrittäjyys nostettiin virallisesti yrittäjyyden joukkoon.
"Mukavaltahan tämä tuntuu ja kyllähän tässä viime vuosina on alkanut entistä enemmän kuulla, että täällä maatilalla ollaan yrittäjiä ja tehdään oikeaa työtä", sanoo Tyrnävällä sekä viljatilaa että majoitus-, juhla- ja ohjelmapalveluita tarjoavaa Hannuksen Piilopirttiä yhdessä Pirkko-vaimonsa kanssa vetävä Heikki Hannus.
Yrityspalvelukeskus on tarjonnut viime maaliskuusta alkaen seudun maatiloille kevääseen 2006 asti ulottuva Yrittävä maaseutu-Ouluseutu-nimistä kehittämisohjelmaa sekä ohjelmatyöntekijöitä, joiden tehtävänä on antaa sekä neuvoja että tarvittaessa myös taloudellista tukea alueen maaseutuyrittäjille.
"Tavoitteena on muun muassa maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen, uusien toimintatapojen löytäminen, tietoteknisten valmiuksien kehittäminen ja uuden teknologian siirtäminen maaseutuyrittäjyyden hyödyksi", kertoo projektipäällikkö Veikko Kallio.
Kaikkea ei tarvitse
tehdä itse
Maaseutuyrittämistä kehittävät toivovat luonnollisesti, että ohjelman aikana pystyttäisiin vaikuttamaan uusien koko- tai osapäiväisten työpaikkojen syntyminen kaupunki-Oulua ympäröivälle maaseudulle.
Yksi keino työllistämiseen ovat uudet sivuelinkeinot.
Hannuksillakin maatalouden rinnalle varovaisesti otetusta majoitus- ja ohjelmapalvelutoiminnasta on tullut kuudessa vuodessa itse asiassa pääelinkeino. "Olemme vuosien varrella luopuneet karjasta ja perunan viljelystä, sillä aika ei enää riitä niihin. Viljatilaa me vielä pidämme, ja onneksi meillä on siinä työssä isäni Teuvo mukana. Hän on vieläkin kova työmies", Heikki Hannus nauraa.
Hannuksen Piilopirtissä pidettävät häät, pikkujoulut, seminaarit, majoitukset ja monet muut työllistävät sekä Hannuksia että useita ulkopuolisia aina tarpeen mukaan.
Heikki Hannus rohkaisee muitakin käyttämään ulkopuolista apua tarvittaessa, sillä kaikkia ei pidä tehdä itse.
"Me olemme ulkoistaneet ohjelmapalvelut. Ei meidän kannata alkaa järjestää moottorikelkkasafareita itse, varsinkin kun maa voi olla täällä vielä tammikuussa paljaana. Olemme käyttäneet rovaniemeläistä moottorikelkkayrittäjää safarien järjestämisessä ja se on toiminut aivan hyvin - moottorikelkat saa tänne Rovaniemeltä hyvinkin pian", Heikki Hannus sanoo.
Veikko Kallion mukaan ulkoistaminen sopii paitsi sivuelinkeinoihin myös varsinaisiin maataloustöihin ja yhtenä maaseutuhankkeen tavoitteena on edistää kalliiden maatalouskoneiden yhteiskäyttöä .
"Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla käytössä oleva PalveluApaja-netti on tarkoitus ottaa käyttöön Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä. Koneiden tarjoajat ja kysyjät yhdistävä palvelualusta on jo olemassa, mutta käyttö on ollut niin kova, että kapasiteetti on loppunut kesken", Veikko Kallio kertoo.
Monipuolista
koulutusta
Kahden vuoden maaseudun kehittämisohjelman yksi tärkeimmistä painopistealueista on koulutus.
Kallion vetämässä projektissa on luvassa muun muassa atk-, maaseutuyrittäjän toimitusjohtaja- ja ympäristöyrittäjyyskoulutusta ja oppia muun muassa markkinointiin.
Heikki Hannuksen mukaan heidän Piilopirttinsä kohdalla markkinointia ei ole juurikaan tarvittu, sillä tieto tarjonnasta ja palveluista on levinnyt suusta suuhun.
"Sen sijaan varsinkin alkuvaiheessa olisi kaivannut apua tuotteen hinnoitteluun. Hinnan pitäisi olla sillä tavalla sopiva, että asiakkaita tulisi tänne meille ja mieluummin uudelleen, ja mekin pärjäisimme."