Julkisen tuen väheneminen kaventaa taiteilijoiden ilmaisunvapautta ja mahdollisuuksia töidensä esille saantiin. Entistä harvempi taiteilija voi keskittyä taiteen tekemiseen.
Suomen kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtaja Jyrki Poussu on huolissaan kulttuuripolitiikasta, joka ei tunnusta taiteen merkitystä henkisen pääoman tuottajana.
"Kuvataiteilijat ovat työllään tuottaneet runsaasti imagohyötyä, joka pitemmällä tähtäimellä tuottaa myös taloudellisia arvonnousua. On kohtuutonta, ettei taiteilijoille suoda asiallista korvausta kuten muille ammattilaisille."
Opetusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa kuvataiteilijoista tekee useaa työtä ja joutuu silti osan vuodesta turvautumaan työmarkkinatukeen.
Vaikene taiteilijana
Työmarkkinatuen edellytyksenä on luopuminen työvälineistä ja vaikeneminen taiteilijana.
"Suomea pidetään oikeusvaltiona, mutta osa taiteilijoista joutuu toimimaan maan alla, ja osaa käytetään ilmaistyövoimana," kontiolahtelainen taiteilija Leena Nylander ihmettelee.
Hänen mielestään vaatimus passiivisuudesta työmarkkinatuen ehtona on sananvapauden rajoittamista ja ihmisoikeusloukkaus myös muulla tavoin.
Vapaana taiteilijana toimiminen katkeaa usein byrokratiaan, koska lainsäädäntö on rakennettu palkkatyön ja yrittäjyyden ehdoilla.
Päätös äänestämällä
Suomen taidemaalariliiton lakimiehen Terhi Aaltosen mukaan viranomaiset saattavat tehdä taiteilijoita koskevia päätöksiä äänestysperiaatteella, koska ohjeistusta taiteilijoiden kohtelusta ei ole.
"Julkisten töiden tai apurahojen vastaanottaminen on taiteilijalle aina riski, koska ei voi tietää, miten se vaikuttaa sosiaali- ja eläketurvaan," Aaltonen sanoo.
Suomen perustuslain mukaan taiteen vapaus on turvattu, samoin jokaisen oikeus perusturvaan.
Käytännössä vapaat taiteilijat voidaan pudottaa yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle luokittelemalla heidät yrittäjiksi.
Julkisia töitä saadakseen taiteilijat joutuvat ottamaan yrittäjätunnuksen, josta on töiden loputtua vaikea päästä eroon.
Yrittäjinä taiteilijat menettävät oikeuden työmarkkinatukeen, vaikkei heillä olisi lainkaan tuloja.
Näkyvimmin asiaa vastaan on protestoinut lahtelainen kuvataiteilija Pekka Purhonen, joka ryhtyi marraskuussa 2005 julkisesti nälkälakkoon jouduttuaan odottamaan työttömyyskorvausta seitsemän kuukautta.
Tyrnäväläinen Pia Hentunen on yksi lukuisista kuvataiteilijoista, jotka ovat nostaneet oikeusjutun yrittäjäksi luokittelua ja työttömyyskorvauksen eväämistä vastaan.