Oulu Kiimingin ja Haukiputaan kunnat rohkaisevat kotipalveluyrittäjyyteen pilottihankkeen avulla. Tavoitteena on luoda alueelle toimiva kotipalvelujärjestelmä, jonka myötä luodaan edellytykset uusien yritysten synnylle ja vanhojen säilyttämiselle. Projektiin osallistunut yrittäjä Anitta Peltoniemi on hankkeeseen tyytyväinen, sillä asiakkaitten määrä on kasvanut silmissä.
Kiiminkijokivarren kotipalveluyrittäjä -hanke syntyi vuoden alussa, kun huomattiin, etteivät kotiavun kysyntä ja tarjonta kohtaa.
"Kotipalveluija tarvitaan, ja ostohaluisia on. Alan yrittäjäkenttä on kuitenkin kehittymätön", projektipäällikkö Sari Koskela sanoo. Hankkeessa on mukana kymmenisen yritystä ja yhdistystä.
Hyvä tulos
kalliilla hinnalla
Projektin synnyttämien yritysten kohderyhmä on kaksijakoinen. Yhtäältä palveluja halutaan tuottaa maksukyvyltään heikolle vanhusväestölle. Toisaalta kotiapua markkinoidaan kiireisille uraihmisille, joilla on myös varaa maksaa.
Kysyntää kotiavulle lienee roimasti, kun ikäihmisten määrä kasvaa lähivuosina. Palvelujen ostamisen kynnystä halutaan alentaa sopimalla menettelytavoista kuntien sosiaali- ja terveyspuolen sekä alan yritysten kesken
Kotityöpalveluilla tarkoitetaan arkista auttamista sellaisissa tehtävissä, joissa ei tarvita terveyden- ja sairaanhoitoalan ammattikoulutusta.
Anitta Peltoniemi löysi projektin käytyään esittelemässä yritystään, Monipalvelu Poutapilveä kunnan elinkeinoasiamiehelle. Hän lähti mukaan innolla ja on ollut tyytyväinen. "Projektin ainoa huono puoli on ollut osallistumismaksu", Peltoniemi sanoo. Häntä ihmetyttää, että hinta on sama yksityisyrittäjälle ja yhteisölle.
Projektin tuoma tunnettuus on Sari Koskelan mukaan varmasti hintansa väärtti. Puolitoistavuotiseen yrittäjäprojektiin pääsee mukaan 500 eurolla. Hinnalla saa julkisuutta ja sen kautta asiakkaita. Lisäksi järjestetään kokouksia, joissa jaetaan kokemuksia ja vinkkejä.
Anitta Peltoniemi haki alaansa vuosia, vaikka tiesi alusta alkaen tahtovansa yrittäjäksi. Takana on vanhustenhoitoa, matkailualan pestejä ja teollisuustyöskentelyä. Lisäksi hän on käynyt hieroja- ja kosmetologikoulutukset. Poutapilvi perustettiin vuoden alussa.
Pääasiassa työ on siivousta. Sille on eniten kysyntää. Peltoniemen repertuaari on kuitenkin paljon mattojen pölytystä ja imurointia laajempi. Poutapilvestä saa apua asioimiseen, ruoanlaittoon, lastenhoitoon, pyykkäykseen ja, puutarhatöihin. Hieronta ja jalkahoidotkin onnistuvat.
"Yleensä siivoan kuusi tuntia päivässä, joskus teen jalkahoidon tai hieronnan vielä päälle", Peltoniemi kertoo. Viikonloppuna ei välttämättä pääse lepäämään.
"Töitä tehdään aina kun niitä on. Ainakin näin aluksi."
Tulevaisuudessa kunnat ostavat entistä enemmän palveluja ulkopuolisilta. Jonain päivänä Poutapilvikin saattaa tuottaa palveluja kunnalle.
Palveluseteliä
harkitaan
Sosiaali- ja terveyssektorilla vyö on tiukalla ja kiristyy lähivuosina yhä. Kunnalla ei ole vara palkata lisähenkilökuntaa kotipalveluun. "Nämä yritykset korvaavat pitkälle tulevaisuudessa kunnan aikaisemmin tuottamia palveluja", Sari Koskela sanoo.
Kunnan kautta ei enää saa apua esimerkiksi siivoamiseen. Tarpeen tullen vanhusta voi auttaa kotipalveluyrittäjä.
Palveluyritysten määrän lisääntyessä kysellään helposti tasa-arvon ja hintojen perään. Saavatko rikkaat parempaa palvelua kuin köyhät? Kuka takaa laadun?
Koskelan mukaan kunnassa pyritään pohtimaan, kuinka tasa-arvoisuus palvelujen saatavuudessa varmistetaan. Ratkaisuksi ollaan kaavailtu muun muassa palveluseteleitä. Tarpeen mukaan myönnettävät setelit saisi käyttää kunnan kriteerit täyttäviin palveluihin, kunkin parhaaksi katsomallaan tavalla. "Tärkeintä on laadukas palvelu, ei se. kuka sen tuottaa", Koskela sanoo.