riitta.korkeakivi@kaleva.fi
Jos kuluttajilta vaaditaan kärsivällisyyttä, niin yrittäjiltä sitä kysytään tuplasti. Huoli tulevaisuudesta painaa yrittäjiä, vaikka 1990-luvun laman kaltaista kaaosta ei vielä ole näköpiirissä. Vienti- ja rakennusalan yritykset ovat jo syvällä suossa. Vuoden vaihteessa moni on totisen paikan edessä miettiessään, miten tästä eteenpäin.
Vienti on tyssännyt tavattoman nopeasti ja se vaikuttaa koko ketjuun. Jäljelle jäävät pelkät kotimaan markkinat, joista pk-yritykset kilpailevat yhä kovemmin.
Pienet yritykset ovat usein joustavampia kuin isot. Onnekkaita ovat ne, joilla on useita eri markkinoita. Joskus pitää myydä vaikka tappiolla, kun kassa tyhjenee ja varastot ovat täynnä. Ensimmäisessä konkurssiaallossa ovat yritykset, jotka ovat sinnitelleet kannattavuuden rajoilla jo ennen taantumaa.
Toistaiseksi pk-yritykset ovat saaneet pankeilta rahoitusta, vaikkakin korkeammalla korolla ja tuhdimmilla vakuuksilla. Lainojen uudelleenjärjestelyt eivät ole sujuneet yhtä mutkattomasti kuin ennen. Vaikka pankit ovat lisänneet luotonantoaan, niin rahaa tarvitsee yhä useampi.
Vaikka pahimmin on tullut turpaan isoissa vientiyrityksissä, niin pk-sektorilla ollaan jo varuillaan. Toistaiseksi konkursseja on tullut normaalia vauhtia, reilut kaksituhatta vuodessa, mutta ensi vuonna aallon ennustetaan kohoavan kirkkaasti yli kolmeentuhanteen. Siitä on vielä matkaa 1990-luvun syvimmän laman aikaan, jolloin yrityksiä kaatui kuuden tuhannen vuosivauhtia.
Yrittäjän ahdistusta lisää tietoisuus siitä, että pokeripöydällä on koko omaisuus. Pelissä on oma koti ja usein koko lähipiiri takauksien kautta. Kun häviö selviää, yrittäjä saattaa menettää työkykynsä kokonaan.
Vertaisryhmän apua ei korvaa mikään eikä kukaan. Papeista ja terapeuteista voi olla iso apu, mutta ihan ensimmäiseksi vaikeuksiin joutunut yrittäjä toivoo tapaavansa toisen yrittäjän, jonka kanssa voi purkaa tilannetta ja hahmottaa kokonaisuutta.
Parhaita vertaisia ovat yrittäjät, jotka ovat saaneet siipeensä laman tai öljykriisin tuoksinassa. Heillä on tuoreessa muistissa häpeän tunne ja paniikki, täydellinen toimintakyvyn katoaminen ja lopulta pakeneminen lukkojen taakse piiloon.
Yrittäjien kriisipalvelu auttaa konkreettisesti ja viipymättä. Kun perheen äiti soittaa, että isäntä on teholla, paikalle lähetetään saman alan yrittäjä rauhoittamaan tilannetta.
Laman konkurssiaallossa yrittäjät ajautuivat valitettavasti myös epätoivoisiin tekoihin. Ensimmäiset samansuuntaiset merkit ovat jo näkyvissä.
Lamasta on otettu opiksi. Kriisiryhmät ovat valmiustilassa eikä konkurssia pidetä enää rikoksena.
Yrittäjien kriisiapu alkoi Wärtsilän konkurssin yhteydessä, kun osa porukoista jäi kokousten jälkeen ovensuuhun rupattelemaan. Se oli käytännön spontaania sielunhoitoa vaikeassa tilanteessa.
Kansalaistoiminta on polkaissut liikkeelle monia hyviä tukimuotoja, kuten Kelan rahoittaman kuntoloman taloudellisia vaikeuksia kokeneille yrittäjille. Seuraavana toivelistalla on, että toimeentulotukea voitaisiin myöntää myös yrittäjille vaikeina aikoina.
Suomessa konkurssia on herkästi pidetty epäonnistumisena. Amerikassa sellainen yritysjohtaja ei ole mikään, joka ei ole kokenut konkurssia.