Työnantajien kannattaa kertoa työntekijöille mahdollisimman avoimesti, minkälaisessa taloudellisessa ja tuotannollisessa tilanteessa yrityksissä mennään. Silloin paikalliset tilapäiset palkkajoustot oman työpaikan varmistamiseksi voivat olla mahdollisia.
Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on esittänyt järeitä toimia uhkaavan taantuman torjumiseksi.
Järventauksen mukaan yrityksille pitäisi antaa mahdollisuus työehtosopimusten paikallisiin poikkeamiin siten, että työntekijöiden palkkoja voitaisiin alentaa paikallisesti irtisanomisten ja lomautusten vaihtoehtona. Yrittäjät penäävät myös nykyistä joustavampaa mahdollisuutta määräaikaisten palkkaamiseen.
Mahdollisessa palkanalennustilanteessa pelisääntöjen puolin ja toisin on kuitenkin oltava selkeitä ja sitovia. Muuten luottamuksellista ja yhteistoiminnan ilmapiiriä ei synny.
Avointa valtakirjaa työehtosopimusten alittamiseen ei yrityksille voi antaa. Työmarkkinoilla ja sopimusyhteiskunnassa asia on herkkä ja siihen voidaan joutua palaamaan, jos työttömyyden kehitys kääntyy lamavuosien tasolle.
Työntekijäjärjestö SAK torjuu yrittäjien ajattelumallin. SAK:n mukaan jo pelkät puheet palkka-leikkauksista vahingoittavat talouskehitystä. Palkanalennuspuheet horjuttavat osaltaan kotimarkkinoita, kun ihmiset palkanalennusten pelossa kiristävät menoja, vaikka siihen ei olisi nyt todellista tarvetta.
Aina palkanalennukset eivät sitä paitsi riitä, vaan taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut yritys joutuu joka tapauksessa lomauttamaan tai irtisanomaan väkeä.
Palkkojen paikallinen jousto alaspäin on myös Elinkeinoelämän keskusliiton pitkäaikainen tavoite. EK:n kannanotoissa vuosien varrella on toistunut vaatimus kriisilausekkeesta, joka mahdollistaisi toimipaikkakohtaiset työaikajoustot yritysten sisällä. Työntekijäpuolella asiaa vastustetaan yhtä sitkeästi.
Yrittäjien katseet taantuman torjumisessa eivät kohdistu pelkästään palkansaajan kukkarolle, vaan yrittäjät odottavat valtiovallalta ja erityisrahoitusyhtiö Finnveralta yrityksiä tukevia toimia. Yrittäjät vetoavat finanssikriisissä myös pankkeihin asiakaslähtöisemmän yritysrahoituksen puolesta.
Rahoituksen osalta yrityksille on luvassa helpotusta, sillä hallituksen asettama selvitysmies tutkii parhaillaan mahdollisuuksia, joilla valtio voisi rahoittaa yrityksiä suoraan ohi pankkien. Valtiovallan onkin syytä käyttää kaikki mahdolliset keinot yritysten toimintaedellytysten ja sitä kautta työllisyyden ja vakaan talouskehityksen tukemiseksi.
Yritysten suhdannenäkymät ovat ankeat. Tuoreet työttömyystilastot eivät vielä anna aihetta synkkyyteen, mutta lähikuukaudet ratkaisevat, millaiseen juoksuun työttömyys lähtee.
Tuoreimmat työttömyysluvut marraskuulta näyttävät vielä työllisyyden myönteistä kehitystä, mutta avoinna olevien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Lisäksi tiedossa on, että yli 40 000 työntekijää on jo lomautettu tai saanut ennakkoilmoituksen lomautuksista. Irtisanomisten määrä ei onneksi ole vielä seurannut lomautusilmoitusten määrää.
Pohjois-Suomen osalta tilanne on jo synkistynyt. Pohjois-Pohjamaalla ja Kainuussa työttömyys on lähtenyt nousuun ja Lapissa työttömyyden väheneminen on hidastunut. Kolmessa pohjoisessa maakunnassa on alueellisia ja toimialakohtaisia eroja, mutta perusviesti on huolestuttava.