Pienillä ja keskisuurilla yrittäjillä on tunnelma tällä hetkellä hieman noususuunnassa, arvioi Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Wuorinen oli tiistaina Oulussa.
"Yrittäjät ovat yhtäkkiä huomanneet, että ei ole mentykään ihan metsään. Ostovoima ei ole kadonnut niillä ihmisillä, joilla on työpaikka säilynyt", Wuorinen toteaa. Kriisitoimialojen alihankintayrityksillä on toki vaikeaa.
Wuorisen mukaan vanha kokemus todistaa, että yritysten kannalta vaikeimmat ajat ovat kahden vuoden kuluttua laman alkamisesta.
Pk-yritysten odotukset ovat Suomen yrittäjien tiistaina julkistaman suhdannetiedustelun mukaan tasaantuneet viime syksyn jyrkän laskun jälkeen.
Tiukkuus rahoituksen saatavuudessa ja muissa ehdoissa näyttää jatkuvan. Asiakkaiden ja kumppaneiden maksuvaikeudet ovat yleistyneet. Sen sijaan verottajan katsotaan suhtautuvan joustavasti yritysten maksujärjestelytarpeisiin.
Liikevaihdon lasku jatkuu. Myös odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat hieman pessimistisemmät kuin joulukuussa.
Investointien määrä vähenee tänä vuonna tuntuvasti kaikilla päätoimialoilla.
Työllisyys luultavasti heikkenee edelleen. Hyvää on se, että ennustettavuus on paranemassa.
Wuorisen mukaan on myönteistä, että Oulun seudulla yritykset ovat olleet kovasti kiinnostuneita hakemaan Finnveran suhdannelainoja.
"Se kertoo siitä, että täällä on vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Suhdannelainoja hakevat ne yritykset, jotka uskovat olevansa kahden vuoden päästä hyvässä kunnossa."
Elvytysapua tarvitaan yrityksille lisää
Wuorisen mielestä hallituksen toimet elvytyksen puolesta ovat ehdottomasti olleet oikean suuntaisia. Hänen mielestään elvytystä pitäisi kuitenkin jatkaa.
Eräissä Euroopan maissa käytössä oleva niin sanottu "carry back" -järjestelmä olisi Wuorisen mukaan hyvä saada yritysten verotuksessa Suomeenkin. Siinä yritys voisi vähentää tekemänsä tappiot edellisvuosina syntyneistä voitoista. Yritys saisi näin huonona aikana toimintansa tueksi veronpalautusta.
Wuorinen tukee voimakkaasti yrittäjäjärjestön varapuheenjohtajan, oulaistelaisen Jorma Kortesojan esitystä kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan väliaikaisesti myös uudisrakentamista.
"Se on äärimmäisen hyvä esitys, kun vielä nostettaisiin kotitalousvähennystä vaikka 5 000 euroon. Silloin se tarkoittaisi perheessä 10 000 euroa ja sillä olisi vielä enemmän merkitystä uudisrakentamisen kannalta. Kotitalousvähennys on ollut mitä parhain pienyritysten innostaja ja aktivoija. Sitä instrumenttia pitäisi nyt käyttää vahvemmin."
Pienet palveluyritykset eivät ole törmänneet vielä lamaan pahasti. Isommilla on jo vaikeampaa. Palveluyritysten oloa voivat helpottaa Wuorisen mielestä esimerkiksi hallituksen esittämät palveluseteliuudistukset sosiaali- ja terveyssektorilla.
Pysyvä rakennemuutos uhkaa teollisuutta
Pitkällä tähtäimellä vientimarkkinoiden veto ratkaisee maan kohtalon.
Wuorinen uumoilee, että maassa on tapahtumassa teollinen rakennemuutos. Teollisuutta näyttää siirtyvän pois Suomesta, syynä ovat aika kovat palkkakustannukset, kovat investointikustannukset ja logistiset kysymykset. Suomi on kuitenkin äärialuetta, markkinat ovat lähempänä Keski-Eurooppaa.
"Nämä tilanteet saattavat johtaa siihen, että täältä poistuu pysyvästi osia meidän tukijalkoja. Teknologiateollisuus ei ole vielä lähtenyt, mutta puun ja metallin puolella on riskejä", Wuorinen sanoo.