"Hallituksen verouudistusta kohtaan yrittäjien lataama kritiikki on täysin perusteltua. Uudistus helpottaa suuryrityksiä, kärkenä tietysti Nokiaa. Mutta pienten, muutaman hengen omistajavetoisten osakeyhtiöiden kokonaisverorasitusta se sitten vain lisää", painottaa oululainen pienten ja keskisuurten yritysten tilintarkastuksiin erikoistunut KHT-tarkastaja Simo Salonen.
Vahan ja uuden mallin pohjalta tehdyt vertailulaskelmat ovat yllättävän yksiselitteisiä. Kevennyksen sijasta on luvassa lisää veroja, ammattitarkastaja hämmästelee.
Simo Salosen mielestä yritysverouudistus merkitsee pienille ja keskisuurille yrityksille paljon huomattavampaa heikennystä kuin vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtojen kiristys palkansaajille. "Kuitenkin vain siitä on vasta älähdetty julkisuudessa", hän ihmettelee.
Mutta yrittäjien vaitonaisuudelle on olemassa luonnollinen selitys. Laskelmat verouudistuksen vaikutuksista ovat Simo Salosen mukaan työläitä ammattilaisillekin. Vasta kun niitä ehditään saada valmiiksi ja varmennetuiksi, eduskunnan puhelimet menevät toistamiseen tukkoon, hän ennakoi.
Pieniltä yrityksiltä
puuttuu äänitorvi
Pienten osakeyhtiöiden omistajayrittäjien kannalta laskelmat ovat sen verran masentavia, että hallituksen uudistusesitys olisi nostettava kunnolla pöydälle, Simo Salonen paaluttaa. "Minusta hallituksen olisi tultava ulos ja vastattava siihen, oliko tavoitteena pk-yrityksen ja yrittäjän yhteisverotuksen kiristäminen vai ei."
Selvyyttä vyyhteen tarvitaan siksikin, että uudistusesitys tuli julkisuuteen hallituksen ehdoin. Esityksestä jaettujen ensimmäisten papereiden perusteella ammattilaisenkin oli mahdotonta laskea todellisia vaikutuksia ja hahmottaa uudistusesitystä oikein, näkee Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy -yhteisön partneri KHT-tilintarkastaja Timo Salonen.
Pienillä yrityksillä ei selvästikään ole niin tehokasta äänitorvea, että ne tällaisissa tilanteissa saisivat näkemyksensä samantien kuuluviin, Simo Salonen näkee. Mutta kunhan huomataan, ettei pienyrittäjille jätetty mitään kannustinta, keskustelu tietysti leimahtaa, Timo Salonen ennakoi. Yhteisen näkemyksensä Simo ja Timo Salonen nojaavat tekemiinsä esimerkkilaskelmiin.
Verouudistuksen vaikutukset avautuivat Salosille laskelmassa, jossa he tarkastelivat pk-yritystä, jonka osakepääoma on 8 000 euroa ja jonka 40 000 euron veronalainen tulos jaetaan kokonaan.
Eroksi vanhan ja uuden mallin välillä jäi yrittäjän kannalta pitkä, peräti 3 252 euron suuruinen miinus.
Kaikissa muissakin laskelmissa lopputulos oli samanlainen, osakkaalle (omistajayrittäjälle) jäävä netto aleni tapaus tapaukselta uudessa mallissa.
Pääomatulo pienenee vain vähän, mutta kun osingosta otetaan ansiotulo-osuus, uuden mallin raskaus paljastuu, Timo Salonen kertoo.
Osakkaan maksamat verot lisääntyvät oleellisesti, suhteellisesti melkein 25 prosenttia, Timo Salonen avaa hallituksen veronkevennyspaketin vaikutusta esimerkkilaskelman avulla.
Uusi malli iskee nimenomaa pieniin ja vähävaraisiin osakeyhtiöihin ja niiden omistajiin, Simo Salonen tähdentää. Vertailulaskelmia Simo ja Timo Salonen ovat tehneet "normaaleista suomalaisista yrittäjävetoisista pienyrityksistä, joissa jopa suurin osa osingoista on ansiotuloa ja vain pieni osa pääomatuloa".
Verouudistuksessa
uutiskuplan aineksia
Uutiskupla johtuu heidän mukaansa siitä, että verouudistusta uutisoitaessa painotus on ollut suurten yritysten maksettaviksi tulevien verojen ja suurten pääomatulojen näkökulmassa.
Samalla on tykkänään unohdettu se, että "valtaosassa tapauksissa osingoissa on suurin osa ansiotuloa". Kaikkein raskaimmaksi "verokevennysuudistus" muodostuukin Timo Salosen laskemien mukaan sellaiselle pienyrittäjälle, joka nostaa koko palkkansa osinkona.
Simo Salosen mukaan verouudistuksen taustalla on se varsin yleinen väärinkäsitys, että kaikki yritykset jakaisivat pääsääntöisesti vain pääomatulo-osinkoa: "Ei pienyrityksillä ole nettovarallisuutta jaettavaksi, niinpä ansiotuloa on suurin osa siitä, mitä ne jakavat osinkoa."
Uudistuksen toteutuessa pienyrittäjät joutuvat miettimään, ryhtyvätkö he ottamaan palkkaa nykyistä enemmän. Se taas toisi pulmia, sillä yrityksen palkanmaksuvaraa on vaikea ennustaa tarkasti ennen kuin tilinpäätös on tehty.
Riskikin palkanmaksukäytännön uudistamiseen saattaa liittyä, Timo Salonen näkee. "Kesän hiljaisina kuukausina se saattaa johtaa maksuvalmiusongelmiin."