Yritysten into lähteä pan-Ouluun on alkuinnostuksen jälkeen hiipunut. Tällä haavaa mukana on parikymmentä yritystä, jotka ovat hankkineet tiloihinsa tukiaseman.
Pan-Oulun mahdollistavat tukiasemat löytyvät esimerkiksi Stockmannilta, Jumprusta, Kaarlenholvista, Pub Graalista, kahvila-ravintola Tervasoihdusta, Amarillosta ja Coffee Housesta.
Juuri tämänkaltaisia yrityksiä verkostoon toivotaankin mukaan, Oulun kaupungin kehittämisjohtaja Katriina Puhakka sanoo. Siis paikkoja, joissa ihmiset viettävät aikaansa.
"Voisi ajatella, että heitä olisi mukana enemmänkin."
"Hyöty kyseenalainen"
Osa yrittäjistä on jopa jättänyt pan-Oulun. Yksi näistä on V. Alamäki Oy. Se tarjosi pan-Oulua asiakkailleen parin vuoden ajan kahdessa Oulun ja Iin väliä ajavissa busseissaan.
"Käyttö oli mielestämme vähäistä, ja palvelun hinta oli korkea", toimitusjohtaja Esko Alamäki perustelee. Palvelu maksoi hänen mukaansa noin 40 euroa kuukaudessa autoa kohden.
Myös Koskilinjat kokeili verkkoa lentoaseman ja Linnanmaan välisellä vuorolla. Yhtiön toimitusjohtajan Esko Kankaan mukaan heidän kokemuksensa olivat pitkälti samankaltaisia.
"Hyöty matkustajille oli kyseenalainen. Saimme palautetta, ettei se toimi kunnolla kiinteissäkään paikoissa, yhteydet pätkivät. Nykyaikana ihmisillä on mokkulat sun muut, joilla he pääsevät omin avuin verkkoihin kiinni", hän kuvailee.
Kangas kertoo, että myös Etelä-Suomessa on testailtu vastaavia bussiyhteyksiä.
"Käyttö on ollut niin vähäistä, että se on karsiutunut ensi vaiheen ihastuksen jälkeen."
Missä sinä käytät pan-Oulua? Toimiiko se mielestäsi toivotulla tavalla?
Lue lisää pan-Oulusta huomisesta Kalevasta!