Oulaistelainen yrittäjä Jorma Kortesoja on ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Oulun lähituntuman ulkopuolelta.
"Nostan oululaisille edustajille hattua. Tämä on yksi asia, jolla yhdistetään maakuntaa ja voimakasta keskusta. Nyt ollaan tavallaan yhtä puuta kaikki. Maakunnan tehtävä on ruokkia Oulua aivan kuin jääkiekossa emoseuraa ja Oulun tehtävä ruokkia maakuntaa, että se pysyy vireänä."
Oulussa pidettiin torstaina yrittäjien paikallisyhdistysten neuvottelupäivää.
45-vuot iaan Kortesojan perheyritys Rakennuspalvelu Kortesoja toimii Oulaisista käsin rakennus- ja siivousalalla seitsemän kunnan alueella. Kortesoja on ollut yrittäjäjärjestön lisäksi monessa muussakin järjestötoiminnassa aktiivisesti mukana.
"Tykkään haasteista, tyytyväinen ihminen on kehityksen jarru. Kun yrittäjyys kulkee yötä päivää elämässä mukana, kyllä sitä haluaa vaikuttaa muidenkin yrittäjien elämään positiivisesti jos vain pystyy."
Kortesoja pitää kuntarakenteen muutosta yhtenä suurimmista ongelmista yrittäjien kannalta tällä hetkellä. Hänen mukaansa yrittäjillä on iso työsarka seurata, että asiat menevät kotiseudun yrittäjien kannalta parhain päin.
Suurin ongelma hänen mukaansa on siinä, että esimerkiksi hankintalakia eivät läheskään kaikki virkamiehet ja poliittiset päättäjät tunne riittävästi. Tarjouspyynnöt, tarjousten pisteytykset, hankintalait ynnä muut pitäisi osata. "Kun kaikki nämä yhdistetään, veikkaan, että on tosi vaikea tehdä päätöksiä. Ja virkamiehet eivät edes välttämättä tiedä, mikä on kotikunnan eduksi", Kortesoja sanoo.
Kotikuntaisuus ei saisi
olla kielteinen asia
Kilpailutuksen kanssa on hänen mukaansa törmätty ongelmiin. Jo se tuottaa päänvaivaa, keneltä pyydetään tarjouksia, kaikilta saman alan yrittäjiltä paikkakunnalla vaiko myös kansainvälisiltä yrityksiltä.
Kortesojan esimerkissä on pyydetty tarjoukset parilta kolmelta kansainväliseltä yhtiöltä ja yhdeltä tai kahdelta paikalliselta yritykseltä. Paikallinen yritys on ehkä pärjännyt muuten kilpailussa ja hinnallakin, mutta pisteytysvaiheessa on tullut mutkia matkaan. Kotikuntalaisuus ei saa olla puoltava tekijä pisteytyksessä.
Mutta kun kotikunta on mainintana, sitten todetaan, ettei työtä voida antaa kotikunnan yritykselle, koska silloin puollettaisiin kotikuntaisuutta. Isot kansainväliset yritykset ovat tunnettavampia kuin kotikunnan yritys. Kotikuntalaisuus onkin negatiivinen asia.
"Laki määrää vain, että on oltava tasapuolinen. Tämmöisillä asioilla pystyttäisiin huolehtimaan, että työ pysyy kotikunnissa", Kortesoja sanoo.