Suomen Yrittäjät on toimitusjohtaja Jussi Järventauksen mukaan matkalla kohti yhteiskunnallisen vaikuttamisen raskasta sarjaa. Suomen Yrittäjät on neljä vuotta sitten asettanut tavoitteekseen, että järjestön pitäisi päästä mukaan tupo-pöytään.
Järventauksen mukaan nyt yrittäjät ovat ensimmäisen kerran saaneet jonkinlaista merkkiä Teollisuuden ja työantajajain suunnasta, että Suomen Yrittäjienkin näkökohta asiaan otettaisiin esille aiempaa paremmin. "Ei kuitenkaan pidä innostua liikaa. Se ei ehkä vielä tarkoita varsinaista tuolia neuvotteluissa", Järventaus toppuutti yrittäjäjärjestöjen puheenjohtajia, jotka olivat sunnuntaina kokoontuneet tapaamiseen Helsinkiin.
Järventauksen mukaan olisi kohtuulista, että yrittäjät pääsisivät sanomaan tupossa sanansa. Tällä hetkellä tupopöydässä on edustettuina TT:n ja Palvelutyönantajien kautta 14 000 Suomen 120 000 työnantajasta. "Olkoonkin, että tupossa mukana olevat työllistävät suurimman osan, myös pienempien yritysten rooli on merkittävä", Järventaus sanoi.
Järventauksen mukaan yrittäjien asema yhteiskunnassa on parantunut selvästi. 80 prosenttia kansalaisista arvostaa yrittäjyyttä. Lukema on Järventauksen mukaan hieman isompi kuin esimerkiksi niiden osuus, jotka ilmoittautuvat maanpuolustustahtoisiksi.
Järventauksen mukaan hallitusohjelma on periaatteessa yrittäjien kannalta myönteinen. "Jatkossa kuitenkin nähdään, löytyykö todellista halua viedä yrittäjyyttä eteenpäin."
Teoria ja käytäntö
eri tasolla
Hallitus on pystyttänyt yrittäjyyden politiikkaohjelman. Sen tarkoituksena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja pitkälläkin aikavälillä ennustettavissa oleva kehitys.
Yrittäjien tilaisuudessa puhuneen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan Suomessa riittää tekemistä yrittäjyyden konkreettisten esteiden poistamisessa. "Suomen kilpailukyky kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa on maailman huippua, mutta näitä mittauksia on syytä pitää vain suuntaa antavina."
Hän viittasi esimekriksi siihen, että jos kerran Suomen kilpailukyky on hyvällä tasolla, sitten bruttokansantuotteen asukasta kohden olisi pitänyt kohota nopeasti. USA ja Kiina ovat kuitenkin selkeästi edellä.
Pekkarisen mukaan Suomi on ollut viimeiset kaksi ja puoli vuotta "maailmantalouden sairas mies" yhdessä muun EU:n kanssa. Euroopan veturit Saksa ja Ranska eivät hänen mukaansa ole sijoittaneet tutkimukseen ja kehitykseen ja rakennemuutoksiin niin paljon resursseja kuin niiden asema edellyttäisi. Siitä johtuen EU:n sisämarkkoinoilla ei riitä vetoa.
Pekkarisen mielestä kauempaa maailmantaloudesta on näkyvissä merkkejä paremmasta, esimerkiksi USA jaksaa vetää ja Japanissakin on ollut jotakin toivoa näkyvissä.
"Toisaalta viimeiset vuodet on jatkuvasti uskottu, että puolen vuoden kuluttua näyttää jo valoisammalta", Pekkarinen heitti ironisesti.
Pekkarinen tarttui myös Kiina-ilmiöön. Sitä vastaan ei Suomessa voida kamppailla muuten kuin yllyttämällä innovaatioita ja yrittäjyyttä. Yrittäjyyden edistämisessä on hänen mukaansa tekemistä. Hän muisteli yläasteen ja keskiasteen koululaisille ja opiskelijoille tehtyä kyselyä, jonka mukaan 60 prosenttia koululaisista ei muistanut kuulleensakaan siitä mahdollisuudesta opintojenohjaustunneilla, että voisi ryhtyä yrittäjäksi.