Oulu Kaksivuotinen naisyrittäjille suunnattu Taidon lähteet -projekti alkaa päättyä, ja tulokset ovat vetäjien mukaan olleet hyviä. Projektin ytimenä on ollut saada yrittäjänaiset fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti hyvään kuntoon. Silloin heiltä löytyy voimavaroja oppia ja omaksua uutta teknologiaa.
Mukana on ollut 133 naisyrittäjää, suuri osa pienistä palveluyriyksistä. Naiset lähtivät innokkaasti mukaan, projektipäälliköiltä se tosin vaati jatkuvaa innostavaa asennetta.
Taidon lähteitä hallinnoineen Ouluseutu Yrityspalvelujen johtaja Heikki Aalto toteaa, että projektissa tuotiin naisyrittäjyyttä uusin eväin esille. Käsitys siitä, mitä naisyrittäjyys oikein on, alkoi saada paremmin muotoa.
"Merkittävää on, että projekti otti omakseen pieniä palvelualan yrityksiä. Toivottavasti yhteistoiminta jatkuu", Aalto sanoo.
Fyysistä ja henkistä voimaa
Suurin kokonaisuus Tykytys-osio oli kuntoutusohjelma, jossa kehitettiin fyysisiä ja henkisiä voimavaroja. Tavoitteena oli aktivoida osallistujia liikkumaan ja huolehtimaan itsestään. Tämähän tunnetusti jää pitkää päivää tekeviltä yrittäjiltä helposti tekemättä. Tykytystä veti fysioterapeutti Marjut Majala, jonka mukaan projekti oli hyvin sosiaalinen. Fyysinen hyvinvointi on myös tuikitärkeää. "Kun fyysinen hyvinvointi kasvaa, myös henkisesti voidaan paremmin."
Tieto-osiossa pyrittiin tuomaan naisyrittäjiä likemmäs informaatioteknologiaa ja tietotekniikkaa.
Yrittäjät saivat myös halutessaan kehittämiskonsultointia eri alueilta. Projektipäällikkö Pirkko Ropanen vastasi tieto-osion käytännön järjestelyistä.
Yrittäjänaiset olivat pääosin yli 40 -vuotiaita, mukana ei ollut yhtään alle 25-vuotiasta. Monilta on jäänyt hankkimatta tietotekniset taidot, koska se ei ole kuulunut aikoinaan peruskoulutukseen. Nykymaailmassa yrittäjän kannattaa hallita tietotekniikan perusteet, sillä voi säätää rahaa, aikaa ja vaivaa."Näyttää ylipäätään siltä, että naiset kypsyvät yrittäjiksi noin 40 vuoden iässä", Ropanen sanoo.
Hankkeen kolmantena osana oli kansainvälistyminen ja verkostoituminen. Siinä saatiin vetäjien mukaan aikaan aidosti toimiva yrittäjänaisten verkosto, ja uusia yhteyksiä lähelle ja kauas.
Rahaa EU-hankkeeseen kertyi kokonaisuudessaan 4,5 miljoonaa markkaa, jota ei edes kaikkea käytetty. "Siitä todella suuri osa on mennyt yrityksille palveluna", Aalto sanoo.
Ohjelman alkuvaiheissa Pirkko Ropanen kyseli myös miehiä mukaan, mutta ei saanut vastakaikua.
"Tietysti voi kysyä, onnistuisiko tämäntyyppinen projekti edes miehiltä", sanoo elinkeinoasiamies Sirpa Tulimaa. Hänen mukaansa mukana olleet naisyrittäjät ovat kyselyn perusteella olleet erittäin tyytyväisiä kahden vuoden urakkaan.