Asemakadulla Oulussa sijaitsevassa Ratsumestarit-hevostarvikeliikkeessä eletään tänä keväänä 15-vuotisjuhlia.
Liikettä pyörittäville Ari ja Liisa Ojaselle yrittäjän arki ei suinkaan ole ollut pelkkää juhlaa, vaan kovaa työntekoa, jossa tehtyjä tunteja ei ole laskettu ja jossa reilumman palkan on päässyt kuittaamaan vasta vuosien päästä.
"Perustimme 1990-luvun alussa ratsastuskoulun. Pian mukaan tuli myös tämä tarvikemyynti eikä mennyt kauan, kun kysyntä oli niin suurta, että laitoimme erillisen myymälän keskustaan. Kaksi vuotta sitten myimme ratsastuskoulun eli Koivikon ratsutilan pois ja nyt sitä pyörittää toinen yrittäjä", Ari Ojanen kertoo.
Ojasille jäi yrityskaupan jälkeen yritysmyynnistä sen verran voittoa, että vuosien varrella tehdystä työstä sai kerrankin jonkinlaisen korvauksen.
"Ei Suomessa rehellisellä työnteolla ja yrittämisellä pelkästään voi rikastua. Meillä kävi niin, että kun tuo yritys myytiin, niin sai siinä vaiheessa osan siitä palkasta, minkä teki sen 15 vuoden aikana ratsastuskoulun osalta - mutta vain osan. Ratsastuskoulun aikana ei nimittäin ollut vapaata viikonloppua, saati sitten kesälomaa pekkasvapaita tai mitään tällaista, mitä palkkatyössä on", Ari Ojanen kertoo.
Ari Ojanen toimii ratsastuskoulun myynnin jälkeen sekä yrittäjänä että palkollisena toisen leivissä.
Ojanen myöntää, ettei palkkatyössäkään leipä itsestään pöytään lennä, mutta ylimääräiset askareet siinä puuttuvat.
"Yrittäjänä olemisessa olen itse henkilökohtaisesti kokenut nämä yhteiskunnan velvoitteet eli eläkevakuutusmaksut, verot ja vastaavat niin raskaana, ettei se ole enää järkevää. Tämä teettää niin paljon ylimääräistä työtä, jota vieraan leivissä ei luonnollisestikaan ole.Olen joskus sanonut, että jossain olisi pitänyt olla jokin tilitoimiston tapainen toimisto, joka olisi hoitanut tämän yrittämisen, että itse olisi saanut tehdä töitä", nauraa yrittäjä Ari Ojanen.