Yli-Ii
Aatos Mannisella on kahdeksan vuoden kokemus ambulanssiyrityksen pyörittämisestä, mutta Yli-Iin ambulanssityössä mies on ollut mukana jo parinkymmenen vuoden ajan.
"Itse asiassa tässä kuussa Yli-Iissä tulee täyteen 40-vuotta ambulanssihistoriaa. Ensimmäiset ambulanssit saatiin Yli-Iihin vuonna -62 ja SPR:n kautta minäkin tulin mukaan tälle alalle", Manninen kertoo.
Kun Yli-Ii vaihtoi SPR:n yksityiseen yrittäjään, ei Manninen epäröinyt lähteä mukaan yrittämiseen.
"Homma oli tuttua, joten siinä mielessä kynnys oli matala. Tosin vuodet olivat opettaneet, ettei tämä ole taloudellisesti mikään kultakaivos", Manninen kertoo.
Jos ei kultaa, niin pitkää ja kapeaa leipää ambulanssitoiminta on tuonut Manniselle ja hänen kahdelle vakituiselle työntekijälleen eli Marja Kannialalle ja Timo Kaverille. Kun perusporukan rinnalle tarvitaan keikkatyöntekijöitä sairaslomien ja vapaapäivien tuuraajina, voi ambulanssipalvelu Mannista pitää Yli-Iissä jo ihan kohtuukokoisena pienyrityksenä.
"Meidän liikevaihto on 140 000 euroa ja sillä tämä toiminta pyörii", sanoo Manninen, jolle halu auttaa toisia ihmisiä taitaa olla sittenkin tärkeämpää kuin luvut ja tilinpäätökset.
Liikevaihto kattaa palkat ja juoksevat menot, mutta kun firman kallein työväline eli ambulanssi tulee matkansa päähän, on yrittäjän lähdettävä nöyrästi hakemaan pankista lainaa.
"Jos vielä puhuu vanhoilla markoilla, niin pelkän auton hinnaksi tulee noin 500 000 markkaa. Jos siihen joutuu vielä kaiken kaluston hankkimaan, niin hinta nousee 700 000-800 000 markkaan. Onneksi me pystymme hyödyntämään tulevassa autossa vuosien varrella hankittua kalustoa", Manninen kertoo ja iloitsee sitä, että pienessä kunnassa ajokilometrejä tulee vuosittain sen verran vähän, ettei kalustoa tarvitse sentään 3-4 vuoden välein vaihtaa kuten alalla on yleensä tapana.
Yrittäjätaipaleen alkuvuosina kalustoinvestointien lisäksi yrittäjän takaraivoa kolkutti ambulanssipalvelujen kova kilpailuttamistahti. Kunnat kilpailuttivat yrittäjiä ja sopimukset olivat suurin piirtein koko ajan katkolla.
Toiminta aikaisempaa vakaammalla pohjalla
Nyt ainakin Yli-Iissä toiminta on aikaisempaa hieman vakaammalla ja pitkäjänteisemmällä pohjalla.
Kunnan ja terveydenhoitokoulutuksen saaneen ambulanssiväen välillä on sopimus, jossa yritys tarjoaa kunnalle sekä ensiapu- että ambulanssipalvelut mutta antaa myös kunnan terveysasemalle kahden työntekijän työpanoksen arkipäivisin kello 8-14. Malli on havaittu muutenkin yksityisellä puolen hyväksi. Yli puolet Suomen ambulanssitoiminnasta hoidetaan yksityisyritysten voimin.
Hälytysten sattuessa terveyskeskustyö keskeytyy luonnollisesti.
"Virka-aikana me lähdemme liikkeelle välittömästi ja muuten viidessä minuutissa", Manninen kertoo.
Kun päivystävä lääkäri on pääsääntöisesti Oulussa vähintään 50 kilometrin päässä, niin ambulanssiyksikön ammattitaitoa tarvitaan sekä hälytyskohteessa, matkan varrella että vastaanottavassa päässä.
"Vuosien varrella silmä on kehittynyt näkemään jo hyvin pian, mitä ihminen tarvitsee", Manninen kuvailee.
"Ihmisetkin ovat oppineet luottamaan meidän ammattitaitoon ja he soittelevat suoraan meille ja kysyvät esimerkiksi sitä, voiko apua siihen ja siihen vaivaan saada paikan päällä, vai pitääkö lähteä päivystykseen", Marja Kanniala kertoo.
Yhteistyöllä
neuvotteluvoimaa
Turhista rikastumistoiveista huolimatta Manninen viihtyy alalla ja aikoo jatkossakin kehittää sekä yrityksen toimintaa että kouluttaa henkilökuntaa.
"Olemme tehneet vuosittain toimintakertomuksen yrityksen toiminnasta. Se on ollut hyvä apuväline toiminnan kehittämisessä ja suosittelen sitä muillekin ambulanssiyrittäjille", Manninen kertoo.
Ensi vuoden puolella toimintakertomuksen kasaamisen rinnalle voi tulla vielä laatujärjestelmän laatiminen, jota Sairaankuljetusliitto on ajamassa jäsentensä käyttöön. Myös muita kehittämisideoita itää Mannisen ja muiden alan yrittäjien mielessä.
"Eteläpohjanmaalla 15 yrittäjää on lyönyt hynttyyt yhteen perustaen näin isomman yrityksen, me voisimme esimerkiksi tehdä Oulun pohjoispuolella samoin. Yhdessä me olisimme esimerkiksi neuvottelutilanteissa ja koulutusasioissa sairaanhoitopiirin kanssa nykyistä vahvempi osapuoli", Aatos Manninen sanoo.