Kalankasvatusyrittäjä Markku Lassilan ilmeet torstaiaamuna olivat vakavia ja apeita. Maa-altaan liialliseen kalkitukseen kuolleet siiat ja kirjolohet aiheuttivat Kemijärven Tapionniemessä kalankasvatusta harjoittavalle yrittäjälle kymmenien tuhansien eurojen vahingot, joita ei korvaa kukaan. Pienelle yrittäjälle isku on niin kova, että laitoksen toimintaa joudutaan miettimään ensi talven aikana uudestaan.
6 500 kiloa siikoja oli tarkoitus perata alkutalvesta ja 10 000 kilosta kirjolohia tiliä odotettiin ensi kesänä. Koska kalankasvatusyrittäjille ei ole Suomessa saatavissa vakuutuksia, kolme henkilöä työllistävän kalankasvatusyrityksen huomattava ansio jää saamatta. Se on paljon, kun otetaan huomioon se, että kilpailutilanne norjalaisten kalankasvattajien kanssa on ennestäänkin tiukka.
Kalat eivät kelpaa ihmisravinnoksi
Korkeaan pH-arvon aiheuttamana maa-altaassa Saarenputaan lohen tuotantolaitoksessa kuolleet reilut 16 000 kiloa siikoja ja kirjolohia eivät ole myrkytettyjä, mutta ne eivät kuitenkaan kelpaa ihmisravinnoksi. Laitoksella on lupa haudata tuottamansa kalanperkeet maahan, mutta kuolleita kaloja on niin paljon, että ne käsitellään Kemijärven kaatopaikalla.
Kemijoessa kalankasvatusta harjoittavan laitoksen omistajan ja Lapin ympäristökeskuksen sekä Kemijärven kaupungin viranomaisten mielenkiinto torstaina kohdistui laitoksen maa-altaisiin, jotka oli kalkittu samalla tavalla kuin allas, johon kalat kuolivat. Vaikka Lapin ympäristökeskuksen mittauksissa osassa kala-altaita pH oli jonkin verran koholla, niissä kalat uiskentelivat kuitenkin virkeänä.
Varomääräyksiä noudatettiin
Saarenputaan Lohen maa-altaat oli kalkittu kuusi viikkoa sitten, kun ohjeiden mukaan varoaika on vain neljä viikkoa.
Siiat oli Kemijoen verkkoaltaista siirretty maa-altaaseen tiistaina ja kirjolohet keskiviikkona. Iltapäivällä huomattiin altaassa kuolleita siikoja ja sen jälkeen alkoi kirjolohien kuolema. Viiden tunnin aikana kuolivat altaan kaikki kalat. Saman aikaan altaan poistoputkesta alkoi valua vaahtoa Kemijokeen, mutta se estettiin öljypuomeilla. Oliko se kalkituksen aiheuttamaa vaahtoa vaiko kalojen erittämää limaa, jota syntyy stressitilanteissa, siitä oli viranomaisilla erilaisia näkemyksiä.
Lapin ympäristökeskus otti alueelta vesinäytteet, mutta ylitarkastaja Marko Kiviniemen mukaan onnettomuus ei todennäköisesti vaikuta Kemijoen veden laatuun.
Kiviniemi pitää lähes varmana, että kalat tappoi liika kalkki. Altaassa pH arvo oli yli 11 kun normaali pH arvo on 7. Altaan pH arvo on Kiviniemen mukaan sellainen, että niin emäksisessä vedessä kalat eivät voi selvitä elävinä.
Maa-altaiden kalkitusta Saarenputaan Lohessa on käytetty kolmen vuoden ajan. Sillä on desinfioiva vaikutus ja se parantaa veden laatua. Kalkituksen ansiosta kalojen elinolosuhteet ovat parantuneet niin, että kalojen kuolleisuus talven aikana on vähentynyt oleellisesti.
Maa-altaat kalkitaan joka vuosi ennen kuin kalat siirretään niihin Kemijoen verkkoaltaista. Kalkki levitetään säiliöautosta letkulla ennen kuin altaat täytetään vedellä.
Markku Lassila sanoo, että kalkitus on tähän asti onnistunut hyvin. Hän arvioi, että aikaisemmin levitettyä kalkkia on saattanut liueta maakerroksista, jos sitä on sinne aikaisemmin jäänyt.