Kuusamo Kuusamolainen yrittäjä Kaarlo Wédman on haastamassa kotimaan ministeriöissä, oikeuskanslerin virastossa ja EU:ssakin käydyn vuosien taistelun päätteeksi Suomen valtion oikeuteen, jossa hän aikoo vaatia kotimaaltaan korvauksia yritystoimintansa tuhoamisesta.
Kuusamolaisyrittäjän vertaansa vailla oleva kujanjuoksu alkoi ympäristöministeriön evättyä hänen keksinnöltään tyyppihyväksynnän.
Wédman haki tyyppihyväksyntää ulkoisesti yksinkertaiselle, alkuperältään norjalaiskeksinnölle, jonka tuotekehittelyn viimeisiin silauksiin hän osallistui myös itse.
Parinkymmenen sentin mittaiselle, virallisten testaustenkin perusteella vettä säästävälle suihkulle ei saatu ympäristöministeriöltä tyyppihyväksyntää. Wédmanin mielestä hakemuksen epääminen johti siihen, ettei suuret säästöt tuovaa suihkua saatu markkinoille. Sen seurauksena koko hänen lupaava liiketoimintansa ajautui umpikujaan.
Poliitikotkin mukana
suihkuseikkailussa
Ympäristöministeriön kielteisen päätöksen jälkeen Wédman lähetti ministeriölle 1,5 miljoonan euron laskun. Ministeriö ei kuitenkaan alkanut heti, eikä vuosien taistelun jälkeenkään edes keskustella korvauksista.
Ministeriö perusteli hylkäävää päätöstään sillä, että yksittäinen suihkupää ei tarvitse eikä sille voida myöntää tyyppihyväksyntää. Päätös olisi ollut ehkä myönteinen, jos suihkun lisäksi tyyppihyväksyntää olisi haettu suihkupään lisäksi putken ja hanan sisältäneelle kokonaisuudelle.
Valtakunnan mitassa erikoiseksi Wédmanin tapauksen tekee se, että asiassa on käyty neuvotteluja viime keväänä pääministeri Matti Vanhasta (kesk.) myöten.
Kiistaan on antanut ympäripyöreän lausunnon myös oikeuskansleri Paavo Nikula. Lisäksi pohjoisen kansanedustajat Tuomo Hänninen (kesk.) ja Markku Koski (kesk.) ovat olleet kiistassa välittäjinä.
Suihkupäähän ovat saaneet tutustua myös komissaariksi siirtynyt Olli Rehn (kesk.) ja aiemmin ympäristöministerinä ollut europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.).
Kuusamolaiskansanedustaja Tuomo Hänninen kertoo olleensa ainoastaan kontaktien luojana. Hän myöntää, että "kotimainen oikeusvaltio ei ole vielä valmis".
"Tälle asialle ei ole löytynyt päättäjää eikä korvaajaa", Tuomo Hänninen harmittelee.
EU:n komissio on tehnyt myös jo päättyneen valvonnan, johon lausunnon antoi ulkoministeriö. Prosessin aikana suihkupään mutkikkaassa tarinassa Kaarlo Wédman kävi myös komission kuultavana Brysselissä.
Koko vyyhden lopputulos oli ainoastaan se, että valtio ilmoitti EU:lle, että tyyppihyväksyntää koskevista määräyksistä on annettu valvontaviranomaiselle lisäohje, ettei niitä saa tulkita pakollisina.
Tyyppihyväksynnän evättyään ympäristöministeriö on myös muistuttanut, että sen puuttuminen ei estä tuomasta hyväksymättömiä tuotteita markkinoille.
Markkinoille on
hankala päästä
Wédmanin kajaanilainen asiainhoitaja, varatuomari Kari Moilala sanoo, että käytännössä tyyppihyväksyntää vailla olevien tuotteiden laaja myynti on mahdotonta. Rakennusmääräysten vastaista mallia vastuulliset rakentajat eivät uskalla asentaa, koska siltä puuttuu tyyppihyväksyntä.
Kuusamolaisyrittäjän maahan tuoman suihkun tekee kummajaiseksi se, että siitä valuu mittausten mukaan vettä 7-8 litraa minuutissa. Rakennusmääräyksissä minimivirtaus on 12 litraa minuutissa.
Kiistasuihkun erikoisuus perustuu juuri veden säästöön. Alhaisen virtaaman vuoksi sille olisi pitänyt saada viranomaisen hyväksyntä.
Kari Moilalan mukaan koko vyyhdin taustalla on se, että valtio suojelee kotimaista teknologiaa. Moilala arvioi, että pienestä laitteesta huolimatta taustalla ovat isot yhteiskunnalliset vaikutukset. Vedenkulutuksella tehdään bisnestä, jolla kuntien omistamat vesilaitokset keräävät isot summat veroluontoisia maksuja.
Hakemus hylättiin
selvin perustein
Tyyppihyväksyntää käsittelemässä ollut ympäristöministeriön juristi, hallitusneuvos Klaus Frösén sanoo, että hakemus hylättiin ainoastaan yhdestä syystä: tyyppihyväksyntää ei myönnetä yksittäisille osille vaan kokonaisuudelle.
Hänen mielestään kuusamolaisyrittäjän olisi pitänyt hankkia esimerkiksi yhteistyökumppani, jonka putkistoon ja hanaan suihkupää olisi liitetty.
Frösénkin myöntää, että suihkupää, jolle haettiin tyyppihyväksyntää, on hyvä keksintö. Hänen mielestään tyyppihyväksynnän puuttuminen ei kuitenkaan ole estänyt suihkun markkinointia. Siksi valtiolle esitetyt korvausvaatimukset ovat perusteettomia.
"Rakennusmääräyksiä ei saa antaa sillä perusteella, että jollekin tuotteelle saadaan menekkiä", Klaus Frösén korostaa.
Hänen mukaan kuusamolaisyrittäjän tapaus on koukeroisuudessaan harvinainen. Tyyppihyväksynnöistä yrittäjät ovat valittaneet hallinto-oikeuteen yleensä liian pitkän hakuprosessin tai kalliiden kulujen vuoksi.
"Ei tämä ole yleistä, mutta jokaisella hallinnonalalla on kanta-asiakkaansa", Klaus Frösén hymähtää.