Ammatillisen koulutuksen uudistus askarruttaa monin tavoin työelämää ja yrityksiä. Nyt onkin hyvä mahdollisuus rakentaa yhteistyötä entistäkin laajemmaksi ja monipuolisemmaksi, kohti ammatillisen koulutuksen osaamisen ja työelämän kehittämisen palvelukeskusajattelua.
Koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus hakea erityistehtäväksi työelämän kehittämistehtävää. Tämä tarkoittaa erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Pienyrityksillä on vain harvoin resursseja esimerkiksi toteuttaa itsenäisesti tuotekehityshankkeita, tuotannon laajentamista tai kansainvälistymistä.
Alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä on maamme yrityksistä 93 prosenttia. Näistä yrityksistä yli 60 prosenttia on yksinyrittäjiä. Mikroyritysten liikevaihto on 17 prosenttia maamme yritysten liikevaihdosta, ja yritysten työntekijöistä 25 prosenttia työskentelee näissä yrityksissä.
Yrittäjistä lähes 60 prosentilla on ammatillinen tai opistoasteen pohjakoulutus. Myös töihin halutaan usein työntekijöitä, joilla on ammatillista osaamista. Mikroyrityksissä on paljon kasvumahdollisuuksia. Näille yrityksille ammatillisen koulutuksen järjestäjä on usein sopivin yhteistyökumppani.
Vaikka työelämän yleinen kehittämistehtävä on tärkeä osa toimintaa, ei siihen ole osoitettu resursseja. Kun maan talous elpyy ja pienet yritykset aktivoituvat kehittämään toimintaansa, olisi tärkeää jälleen lisätä ammatillisen koulutuksen resursseja. Yhtenä keskeisenä toimena esitämme, että strategiarahoituksen määrää nostetaan ja tämä uusi rahoitus kohdistetaan ennalta sovittuihin toiminnan kehittämishankkeisiin. Rahoitusta voitaisiin käyttää toiminnan kehittämiseen, ei itse toimintaan.
Hallitus voisi asettaa valtakunnalliset painopisteet työelämän ja yritysten kehittämistoiminnalle kolmivuotiskausittain ja tarkistaa niiden toimivuuden vuosittain. Ammatillisen koulutuksen ja yritysten yhteistyön kehittämisen teemoja voisivat olla esimerkiksi pk-yritysten henkilöstön ja yrittäjien digi- ja teknologiaosaamisen nostaminen, tuote- ja palveluosaaminen ja kansainvälistyminen.
Esitämme lisäksi, että kehittämishankkeeseen rahoitusta saneen koulutuksen järjestäjän tulee palvella myös muita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tämän toiminnan osalta. Rahoituksen saajilta edellytettäisiin myös yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
Tärkeä osa tätä palvelukeskusajattelua on, että yritykselle nimetään yhteistyöopettaja. Hän toimisi palvelukoordinaattorina, joka voisi kartoittaa yrityksen sekä sen henkilökunnan kehittämistarpeita ja määritellä yhdessä yrityksen edustajan kanssa sopiva kehittämispalvelu.
Opettaja auttaisi myös löytämään sopivia opiskelijoita yritykseen koulutus- tai oppisopimukseen. Opettaja on myös yrityksen nimeämän työpaikkaohjaajan rinnalla ohjaamassa opiskelijaa yrityksessä tapahtuvan opiskelun aikana sopimuksen mukaan.
Nina Lahtinen
koulutusasiainpäällikkö, OAJ
Veli-Matti Lamppu
johtaja, Suomen Yrittäjät
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.