Yrittäjyys ja äitiys vaativat pitkälti samoja asioita, kuten sitoutumista, vastuuta ja ahkeruutta. Toisaalta itsenäinen yrittäminen voi asettua paremmin perhe-elämän tarpeisiin sopivaksi kuin työsuhde toisen palveluksessa.
Oululainen Saana-Maija Huttula myy Taikapilvi-yrityksensä nimissä vauvan- ja äitiysvaatteita, kantoliinoja, kestovaippoja ja muita vauvanhoitotarvikkeita. Firman pyöritys alkoi hänen ollessaan äitiysvapaalla nyt 2,5-vuotiaan Olivian kanssa.
"Kaipasin arkeeni jotakin kodin- ja lastenhoidon lisäksi. Perustin yrityksen pienellä pääomalla ja sillä asenteella, että katsotaan ensin. Yritys on toiminut koko ajan tässä kodin yhteydessä eikä se lasten kanssa muuten onnistuisikaan."
Kotona vietetyn jakson jälkeen Saana-Maija palasi töihin yliopistolle ja toimi yrittäjänä sivutoimisesti. Nyt hän on taas äitiysvapaalla Sinna-Sofian synnyttyä viime marraskuussa. Vauvan kanssa yritystoiminta on jäänyt vähemmälle ja siirtynyt enemmän aviomiehen Marko Huttulan vastuulle.
Kodin yhteydessä sijaitseva myymälä on auki kolmesti viikossa, mikä sitoo aika paljon.
"Yritys sitoo kuin kolmas lapsi. Siihen voisi käyttää loputtomasti aikaa, mutta nyt olen täysipäiväinen äiti ja sivutoiminen yrittäjä. Töitä saa tehtyä parhaiten lasten nukkuessa ja aktiivista työaikaa ovat usein tunnit aamuneljästä kuuteen. Toisaalta vauva-alalla kukaan ei koe häiritseväksi, vaikka lapset ovat mukana. Pienten lasten äidit asiakkaina ovat mukavaa juttuseuraa."
Hengähdyksen
hetkiä itselle
Tupperware-jälleenmyyjä Minna Siivola aloitti yksityisyrittäjänä lähes kaksitoista vuotta sitten. Saana-Maijan tavoin hän oli esikoisensa kanssa kotona ja kaipasi kanssakäymistä aikuisten kanssa sekä vaihtelua arkeensa.
Työ vei mukanaan ja on ollut tärkeä tulonlähde vuosien ajan. "Tupperware-myynti ei ole verkostomarkkinointia, vaan suoramarkkinointia. Moni kysyy, ansaitseeko tällä. Näin voi hyvin elättää perheensä, tiedän sen kokemuksesta. Työmäärää voi säädellä ja sovittaa aikoja perheensä mukaan."
Perheeseen kuuluvat mies Marko Siivola, 12- ja 10-vuotiaat tytöt Tiia ja Jonna sekä 2,5-vuotias kuopus Samu. Minnan päivät kuluvat osaksi kotona Samun kanssa. Yritys vie parikymmentä tuntia viikossa. Tunteja on kuitenkin vaikea laskea, sillä ne kertyvät kotiäidin askareiden lomaan.
Tupperware-esittelyjen lisäksi aikaa vievät ryhmänjohtajan tehtävät, kuten uusien myyjien koulutus, ryhmäkokoukset ja työmatkat.
Työnsä hyviksi puoliksi Minna summaa muun muassa sen, että on saanut olla lasten kanssa kotona ja nähnyt varttumisen vuodet läheltä. Lapset ovat sairastelleet huomattavasti vähemmän kuin ikäisensä päiväkodeissa. "Mutta työt ovat merkinneet sitä, etten ole kotonakaan aina käytettävissä. Tytöt ovat oppineet itsenäisiksi ja kantavat tarvittaessa vastuuta kotitöistä ja veljestään. Minulla oli samanlaista lapsuudessani, sillä kasvoin yrittäjäperheessä."
Minna kiittelee Tupperwaren konseptia, jossa alkuun pääsee lainalaukullisella tuotteita ja ilmaisella koulutuksella. Hänen mielestään monet naiset arkailevat yrittäjyyttä liikaa.
"Moni kotiäiti sanoo, ettei voi ryhtyä yrittäjäksi, koska menettäisi Oulu-lisän. Kuitenkaan vastaavan summan tienaamiseksi ei tarvitse tehdä suurta työmäärää. Minulle yritystoiminta antaa myös hengähdyksen hetkiä, kun ajoittain pääsee kotoa muualle. Sitten taas jaksaa."
Kolmatta lastaan odottava yrittäjä-äiti Niina haluaa esiintyä tässä jutussa muutetulla nimellä, sillä hän ei halua vielä kertoa raskaudestaan kaikille.
Odotus on näyttänyt yrittäjyyden nurjia puolia. Raskaus ei ole vielä kovin pitkällä ja Niinaa piinaa voimakas päivittäinen pahoinvointi. Yökötys on sellaista, että usein osa päivästä on pakko viettää vaaka-asennossa. "Pahoinvointi vie noin kymmenen työtuntia viikossa. Se on kaikki tulojen menetystä. Lyhyillä sairaslomilla ei ole mitään merkitystä, sillä ne ovat yrittäjille palkattomia. Neuvolakäynnit eivät ole ongelma, koska ne tietää etukäteen."
Toisen luokan
kansalainen
Myös tuleva vauvaloma arveluttaa Niinaa. Sen ajan tulot määräytyvät yrittäjän maksaman lakisääteisen eläkevakuutusmaksun mukaan. "Yrityksestä on kuukausittain juoksevia laskuja äitiysvapaallakin, mutta töitä saa tehdä vain sunnuntaisin tai äitiyspäiväraha romahtaa mitättömäksi. Pelkään myös, että asiakkaat kaikkoavat muualle. On vaikea suunnitella mitään, kun ei tiedä, onko vauva helppo tapaus vai koliikkinen ja vaativa."
Niina on törmännyt myös lasten sairastamisten aiheuttamiin ongelmiin. Sairaita lapsia hoitaessa tulot jäävät saamatta ja työt tekemättä.
Huonoina päivinä hän kokee olevansa toisen luokan kansalainen yrittäjänä. Silti oma yritys tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, sillä töitä ei tunnu muuten olevan ja joustavassa työajassa on hyvätkin puolensa.