Suomen rataverkkoa tulisi kehittää tasapuolisesti sekä henkilöliikenteen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä. Etenkin Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rataosuuksien ja yhteyksien parantaminen olisi tärkeää alueiden vetovoiman varmistamiseksi.
Selvityksessä korostetaan alueiden saavutettavuuden tärkeyttä yritysten sijoittumisen, työvoiman saatavuuden ja matkailun kannalta.
– Koska henkilöjunaliikenne ei ole ajallisesti tehokas liikkumismuoto henkilöautoon verrattuna Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle, henkilöjunaliikenne ei ole kasvanut. Itä-Suomen heikko saavutettavuus vaikeuttaa osaltaan sen elinkeinoelämän ja matkailun kehitystä. Myös liityntäyhteyksien toimimattomuudella on osin vaikutusta siihen, että junamatkustaminen ei ole kehittynyt suotuisasti, toteaa selvityshenkilö, Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Pasi Holm.
Selvityshenkilö Holm ehdottaa, että elinkeinoelämän kuljetusten painoarvon lisäämistä tulevia ratahankkeita suunniteltaessa. Viimeisten 15 vuoden aikana Suomen rataverkon kehittämisen painopisteenä on ollut henkilöliikenne. Mallia elinkeinoelämän kuljetusten painoarvon nostamiselle voitaisiin ottaa Ruotsista.
Henkilö- ja tavarajunaliikenteen sovittamisessa yhteen on jo nyt vaikeuksia Savon radalla. Tilanne uhkaa pahentua, jos Pohjois-Savoon suunnitellut uudet biotuotetehtaat toteutuvat.
Selvityksessä ehdotetaan työmatkailijoiden tilanteen parantamista palauttamalla yöjunayhteys välille Kajaani-Helsinki. Tällä hetkellä Kainuusta ja Pohjois-Savosta ei kulje junayhteyttä, jolla matkustajille jäisi koko päivä aikaa työskennellä Helsingissä.
– Liikenne- viestintäministeriön vuoden 2010 selvityksen mukaan Kainuun yöjunaliikenne vaatisi alle 1,5 miljoonan euron tuen vuodessa. Tuki Kainuun yöjunamatkaa kohden olisi noin 50 prosenttia – sama kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tuki nykyään, Holm esittää.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo rautatieliikenteen kehittämisen nousseen Itä- ja Pohjois-Suomen vierailujensa avainkysymykseksi alueen elinvoiman kannalta.
– Saavutettavuudella on iso merkitys myös matkailulle. Olen erittäin ilahtunut siitä, että selvityksessä on löydetty useita, varsin konkreettisia kehittämisehdotuksia. Pidän ehdotusta Kainuun yöjunan uudesta aikataulusta erittäin kiinnostavana, Lintilä kommentoi.
Keskustan kansanedustaja Marisanna Jarva pitää selvityksen tuloksia merkittävinä Itä- ja Pohjois-Suomen rataliikenteen kehittämiseksi.
– Selvitys osoittaa vahvasti junavuorojen merkityksen alueellemme ja miten Itä-Suomi on aiemmin ohitettu rataliikenteen kehittämisessä. Yöjunan palauttaminen on välttämätöntä, jotta myös Kainuu ja Savo ovat päivittäisen asioinnin päässä pääkaupunkiseudusta. Olin mukana taistelemassa yöjunan puolesta, kun se lopetettiin vuonna 2006 ja ensi hallituskaudella vuoro on palautettava, Jarva vaatii julkaisemassaan tiedotteessa.
Elinkeinoministeri Lintilä asetti Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtajan Pasi Holmin tehtäväänsä viime vuoden joulukuussa. Selvityksen alkuperäisenä tehtävänä oli selvittää Helsinki–Kajaani-junayhteyksien vaikutuksia pääasiassa Kainuun ja Pohjois-Savon sekä niiden lähialueiden elinvoiman ja matkailun kehittämiseen. Tehtävänanto laajeni käsittämään myös Pohjois-Karjalan.
Päivitetty: Lisätty kansanedustaja Marisanna Jarvan kommentti 16.06.