Yo-uu­dis­tus ar­ve­lut­taa opet­ta­jia - "Sy­väl­li­syy­den ja kes­kit­ty­neen ajat­te­lun puolta pai­ne­taan alas"

Osa opettajista pelkää, että ylioppilaskirjoitusten uudistus johtaa huonoon lopputulokseen.

Kokkolan suomalaisen lukion äidinkielen lehtori Janne Hietalahti arvioi 25-vuotiseen kokemukseensa nojaten, että pitkien tekstien tuottaminen on lukiolaisille nykyään vaikeampaa kuin 1990-luvun lukiojärjestelmän aikana.
Kokkolan suomalaisen lukion äidinkielen lehtori Janne Hietalahti arvioi 25-vuotiseen kokemukseensa nojaten, että pitkien tekstien tuottaminen on lukiolaisille nykyään vaikeampaa kuin 1990-luvun lukiojärjestelmän aikana.
Kuva: Slotte Clas-Olav

Osa opettajista pelkää, että ylioppilaskirjoitusten uudistus johtaa huonoon lopputulokseen. Äidinkielen opettajain liitto on huolissaan siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdottaa äidinkielen kokeen typistämistä yhteen nelituntiseen kokeeseen, kun nyt kokeeseen kuuluu kaksi kuusituntista päivää.

- Koeajan lyhentäminen on signaali tehokkuuden, nopeuden ja sähköisyyden puolesta. Samalla syvällisyyden ja keskittyneen ajattelun puolta painetaan alas, sanoo Kokkolan suomalaisen lukion äidinkielen lehtori Janne Hietalahti.

Hietalahti huomauttaa, että äidinkielen koetta on pidetty kypsyyskokeena, johon on yhdistetty sekä äidinkieli että kirjallisuus.

- Tuntuu oudolta, että kaiken tämän mittaaminen upotettaisiin neljään tuntiin.

Muutkin kokeet lyhenevät neljään tuntiin. Se arveluttaa ainakin historian ja yhteiskuntaopin opettajia.

Vieraitten kielten opettajat ovat toiveikkaampia. Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan Sanna Karppasen mukaan suullisen osuuden lisääminen on ollut jo pitempään toiveissa. Hän korostaa, että siihen pitää sisältyä aitoa vuorovaikutusta.

- Pelkästään tietokoneavusteinen koe tappaisi kaiken vuorovaikutuksen, joka on kielen opetuksen lähtökohta.

Ilmoita asiavirheestä