Ylioppilastutkinnon hajauttaminen ei tutkimuksen mukaan näyttäisi parantavan suoritustasoa. Mitä harvempaan tutkintokertaan opiskelijat keskimäärin osallistuivat, sitä parempia olivat tulokset.
Tutkimuksessa selvitettiin myös opiskeluajan vaikutusta opintomenestykseen. Enintään kolmen vuoden opiskeluaika näyttäisi olevan ihanteellinen lukio-opinnoille.
Ylivoimaisesti parhaiten ylioppilastutkinnon hyviä tuloksia selitti opiskelijan hyvä menestys jo peruskoulussa. Kun tutkimuksessa tarkasteltiin lukiolaisia, jotka peruskoulumenestyksen perusteella olivat samalla lähtöviivalla, parhaiten menestyivät kolmivuotisen lukion suorittaneet.
"Periaatteessa, mitä lyhyempi suoritusaika on, sitä parempia ovat tulokset", tiivistää erikoissuunnittelija Tanja Kirjavainen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Vanhempien varallisuudella ja sosiaalisella asemalla oli lukiomenestykseen suunnilleen saman verran vaikutusta kuin tutkinnon hajauttamisella tai opiskeluajan pituudella.
Suuri oppilasmäärä tuo säästöjä
Lukion koon kasvattaminen sadasta opiskelijasta kahteensataan näytti tuovan oppilasta kohti noin tuhannen euron vuosittaiset säästöt opetuksen kustannuksissa. Kustannusten aleneminen jatkuu myös tämän jälkeen koulujen keskikoon kasvaessa, mutta vauhti on selvästi hitaampi.
"Jos puhtaasti kustannuksia katsotaan, niin pieniä lukiota yhdistelemällä kustannuksia saadaan laskemaan", Kirjavainen sanoo.
Kirjavaisen mukaan noin neljänsadan oppilaan lukio olisi opetuskustannusten kannalta ihanteellinen.
"Tutkimuksessa on tarkasteltu vain opetuksen kustannuksia. Tässä ei ole pystytty katsomaan tietojen puutteellisuuksien vuoksi esimerkiksi mitään kiinteistö- tai hallintokuluja."
Kustannukset kasvussa
Kunnallisten lukioiden kustannustehokkuus oli vuosina 2000--2004 keskimäärin 96 prosenttia. Tulos tarkoittaa sitä, että kunnat olisivat voineet hoitaa lukio-opetuksen järjestämisen keskimäärin neljä prosenttia pienemmin kustannuksin.
Lukioiden opetuksen tuottavuus laski kunnallisissa lukioissa keskimäärin kymmenen prosenttia vuosia 2000--2004. Lasku johtui opetuksen kustannusten noususta.
"Kun koulujen keskikoko, opettajien palkat ja ryhmien koko on jo otettu huomioon, siitä huolimatta sinne jää tuo kymmenen prosenttia, joka tulkitaan tuottavuuden laskuksi", Kirjavainen selventää.
Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Vatt ja Opetushallitus. Kouluja oli mukana yli neljäsataa. Kustannusanalyysi on tehty kuntakohtaisen aineiston perusteella.