Ynnin Poikien 30-vuotista taivalta juhlistetaan tänään äitienpäivänä pidettävässä juhlakonsertissa, jossa esiintyvät sekä Ynnin Poikien edustuskuoro että Junnut-harjoituskuoro. Konsertin lopuksi esiintyy suurkuoro, jossa laulaa edustuskuoron ja Junnujen kanssa myös entisiä Ynnin poikakuorolaisia. Konsertti alkaa Oulun kaupungintalolla kello 18.
Pojat ovat poikia - poikakuoronkin pojat. Oulun NMKY:n poikakuoroa, Ynnin Poikia, johtava Mihkel Koldits poistuu hetkeksi Raatin nuorisotalon uumenista sijaitsevasta harjoitussalista ja kuorolaulu muuttuu puheensorinan kautta hälymeluksi.
Kuoron nuorimmaiset laulajan alut ovat selvästi alle kymmenvuotiaita ja hetken harjoitustauosta otetaan poikamaiseen tyyliin kaikki riemu irti. Kun Koldits astelee takaisin saliin, löytyy harmonia hämmästyttävän lyhyessä hetkessä. Laulu raikaa taas.
Siinä vaiheessa kun pojat ovat kulkeneet läpi reilun kymmenen vuoden mittaisen poikakuorokautensa, ovat suljettujen ovien takaa kuuluvat metelöinnit kauas taakse jäänyttä elämää.
"Poikakuorot ovat aina kasvattaneet pojista hyvin käyttäytyviä herrasmiehiä. Itse asiassa poikakuorolaisen hyvä käytös erottuu nykyaikana entistä selvemmin. Käytöstavat eivät ole kurssissaan eikä koulussa opeteta enää niin paljon taide ja taitoaineita, mikä näkyy sosiaalisen käyttäytymisen puutteina", pohtii Koldits.
1980-luvun puolivälin Neuvostoliiton aikaisessa Virossa oman poikakuorouransa laulajana aloittanut Koldits löytää yhteisen poikakuorosävelen paitsi kultaisesta käytöksestä myös musiikista.
"Poikakuorojen ohjelmistosta löytyy perinteisesti kirkollista musiikkia. Sieltä löytyy myös tiettyä poikamaisuutta eli sekä iloisia esityksiä että isänmaallista musiikkia. Lisäksi poikakuoroissa on kautta aikojen esitetty oman aikansa musiikkia", Koldits luonnehtii.
Laulu lähtee pojista
Mihkel Koldits tuli Ynnin Poikien vetäjäksi kolme vuotta sitten, kun kuoroa sitä ennen kahdeksan vuotta vetänyt Paula Westerlund väistyi tehtävästään muiden kiireiden takia.
Kuluneen kolmen vuoden aikana Koldits on oppinut vaatimaan 7-20-vuotiailta kuoropojilta koko ajan enemmän ja enemmän. Hänen mukaansa vielä tärkeämpää on, että pojat itse ovat oppineet ottamaan vastuun omasta esiintymisestään.
"Tarkoituksenani on ollut opettaa pojat sillä tavalla laatutietoisiksi, että he huomaavat itse, milloin laulavat hyvin ja milloin huonosti. Kuorolaiset ovatkin oppineet vaatimaan itseltään koko ajan enemmän."
Lisää tunnettavuutta
Kolditsilla on sisäänajovuosien jälkeen selkeät tavoitteet kasvattaa Ynnin Pojat entistä suuremmaksi ja laadukkaammaksi kuoroksi.
"Tarkoitus on saada enemmän hyviä poikia laulamaan ja kehittää toimintaa niin, että jonain päivänä olisimme koko Oulun tai miksei koko Pohjois-Suomen edustuskuoro. Yritämme nostaa profiilia niin, että kaikkialla tiedettäisiin, että Oulussa on Ynnin Pojat - samalla lailla kun nyt täältä tunnetaan Mieskuoro Huutajat."
Tämän tavoitteen eteen Koldits lupaa tehdä vielä töitä useita vuosia. Samaan tavoitteeseen tähtäävät kuoropojat jokaisessa harjoituksessa ja jokaisessa esityksessä.
"Ihmiset eivät välttämättä edes ymmärrä, kuinka vaativa harrastus kuorolaulu on. Koskaan ei voi puoliteholla laulaa, vaan aina on vedettävä täysillä", sanoo Ynnin Poikien johtaja Mihkel Koldits.