Suomelle pronssia maiden välisessä ympäristötietoisuuskilpailussa! No ei aivan, mutta sinnepäin.
Suomi sijoittui kyllä kolmanneksi 57 maan vertailussa, mutta kyseessä oli valtioiden välisiä eroja ympäristötietoisuudessa tutkineen Pekka Harju-Autin väitöstyö.
Kilpailuasetelmaa saadaan kuitenkin vuodelta 2011 Jyrki Kataisen hallitusohjelmasta, jossa mainittiin kunnianhimoinen tavoite tehdä Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta.
– Hallitusohjelman maininta lisäsi innostusta kehittää kansallisia vertailuja, ympäristöministeriössä neuvottelevana virkamiehenä työskentelevä Harju-Autti muistelee.
Vertailuun soveltuvia menetelmiä ei ollut olemassa ja vertailuun liittyi omat ongelmansa, joita Harju-Autti halusi työssään ratkoa.
Harju-Autti päätyi menetelmään, jossa asiantuntijat vertaavat oman maansa tilaa suhteessa naapurimaihinsa ja kahteen vertailuvaltioon: Saksaan ja Intiaan.
– Vaikeasti hahmotettava käsite ympäristötietoisuus pilkotaan kolmeen osaan: tietoon, taitoon ja motivaatioon, Harju-Autti tarkentaa. Lopputuloksena on ympäristötietoisuusindeksi, joka on vertailukelpoinen maiden välillä.
Tutkituista maista korkeimmat ympäristötietoisuusindeksit mitattiin Itävallassa, Ruotsissa, Suomessa, Saksassa ja Tanskassa.
Euroopan ulkopuolisista maista parhaiten sijoittuivat Japani, Uusi-Seelanti ja Kanada.
Harju-Autti havaitsi myös, että ympäristötietoisuuden muutokset ovat erittäin hitaita. Verrattaessa Itämeren alueen valtioiden tuloksia vuonna 1999 tehtyyn pilottitutkimukseen maiden keskinäinen järjestys oli säilynyt lähes muuttumattomana.
– Suomessa on tietoa ja taitoa, mutta motivaatio on huonommalla tolalla, Harju-Autti pohtii tuloksia.
Motivaatiota voi Harju-Autin mukaan parantaa sekä hallitusti että hallitsemattomasti. Jälkimmäisestä käy esimerkkinä kotijärven rehevöityminen, joka motivoi monet ranta-asukkaat toimiin ympäristön parantamiseksi.
Hallittua motivaation parantamista ovat muun muassa koulutus yleensä ja ympäristökasvatus erityisesti, poliittisen tason toiminta, kansalaistoiminnan edellytysten luominen ja yritysten ympäristövastuullinen toiminta.
Yritysten toiminnan Harju-Autti kehuu ajan hermolla olevien kestävän kehityksen sitoumusten ansiosta olevan Suomessa ”poikkeuksellisen lupaavalla mallilla”. Myös luontoyhteys on suomalaisilla Harju-Autin mukaan erityisen hyvä.
Asiantuntijat arvioivat myös ympäristön tilan kehityssuuntia, ja tällä mittarilla Suomi oli huolestuttavasti vasta kolmastoista.
Tekemistä siis riittää. Ympäristötietoisuuden kasvu auttaa kuitenkin luomaan positiivista kierrettä. Tulokset osoittavat, että ympäristötietoisuuden kasvaessa kansalaiset kokevat ympäristöongelmien ratkaisemisen olevan kollektiivisemmin kaikkien vastuulla.
Pekka Harju-Autti väittelee 26.2. Helsingissä säätytalolla Oulun yliopistoon aiheesta Ympäristötietoisuuden globaali vertailu valtioiden välillä ja ympäristömaailmankuvat yksilöillä, organisaatioissa ja poliittisissa puolueissa.
