Ym­pä­ris­tö­so­pi­mus jakaa edus­kun­taa

Vuonna 1998 solmitun Århusin ympäristösopimuksen hyväksyminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä eduskunnassa. Sopimus laajentaa muun muassa ympäristöjärjestöjen mahdollisuuksia hakea muutosta ympäristöön vaikuttaviin päätöksiin kuten energia- ja liikennehankkeisiin.

Vuonna 1998 solmitun Århusin ympäristösopimuksen hyväksyminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä eduskunnassa. Sopimus laajentaa muun muassa ympäristöjärjestöjen mahdollisuuksia hakea muutosta ympäristöön vaikuttaviin päätöksiin kuten energia- ja liikennehankkeisiin.

Sopimuksen ratifioinnin vastustajia löytyi torstaina niin opposition kuin hallituksenkin riveistä. Kokoomuksen Arto Satonen sanoi eduskunnan keskustelussa, että esimerkiksi Greenpeace voisi valittaa lähes kaikista Suomen infrastruktuurihankkeista ja merkittävimmistä teollisuusinvestoinneista.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vastasi, että saasteet eivät tunne rajoja ja siksi tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia. Hän korosti myös ,että vaikutusmahdollisuus ei ole sama asia kuin veto-oikeus. Tuomiojan mukaan noin puolet EU-maista on jo ratifioinut Århusin sopimuksen.

- Tässä asiassa Suomi ei todellakaan ole pyrkinyt ytimeen, hän heitti.

Tuomiojan ryhmätoveri Tero Rönni (sd.) ei antanut periksi. Rönnin mielestä hyväuskoiset suomalaiset pannaan jälleen maksumiehiksi. Arvostelijoiden huolena oli, että teollisuuden investoinnin siirtyvät maihin, joissa ympäristöjärjestöille ei ole annettu tällaisia vaikutusmahdollisuuksia.

Sopimuksen arvostelijat haluavat, että mietinnön tekeminen asiasta annetaan eduskunnan talousvaliokunnalle eikä ympäristövaliokunnalle, kuten tarkoitus on. Asiasta äänestetään perjantaina.

Ilmoita asiavirheestä