Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefco nousi tiistaina tämänhetkisen Pohjoismaiden yhteistyötunnelman symboliksi. Tanska on usein nihkeä ja vitkuttelee varsinkin asioissa, jotka vaativat lisää rahaa.
Jo ennen istuntoviikkoa ilmeni, että Tanska ei halua maksaa 117 miljoonan kruunun osuuttaan. Asia ei edennyt yhteistyöministereiden kokouksessa tiistaina lainkaan.
Suomen yhteistyöministeri Jan-Erik Enestam (r.) harmitteli kokouksen jälkeen, että asia ei ratkennut edes kompromissiehdotuksilla. Tanskalaiset jopa väittivät, että mitään lisärahaa ei tarvita, vaan Nefco voi hoitaa loppuvuoden tehtävät nykyisellä pääomallaan.
Tanskaan on vedottu useilta tahoilta tuloksetta. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Outi Ojala (vas.) muistutti kysymyksen olevan Nefcon koko tulevaisuuden turvaamisesta.
Tanskalaisten hidastelevan otteen on pannut merkille myös Suomen Pohjola-Norden -järjestöä edustava Riitta Prusti (sd.). Hänen mielestään varsinkin naiskauppaa koskevat lait olisivat Pohjoismaille mitä sopivin lainsäädännön yhtenäistämiskohde, mutta siinäkin juuri tanskalaiset näyttävät olevan omilla teillään.
Prusti pohdiskeli, ovatko tanskalaiset sittenkin kiinnostuneempia suuntautumaan johonkin muuhun yhteistyöhön. Hän totesi muualla Pohjolassa, myös Suomessa, nuorisonkin kiinnostuneen pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Tanskassa ruohonjuuritason tieto on vähäistä, vaikka Kööpenhaminassa on PN:n pääsihteeristö.
Yhteistyön arvostus alamäessä
Prustin puoluetoveri Risto Kuisma oli eri mieltä PN:n työn arvostamisesta. Hänen mukaansa pohjoismaisen yhteistyön arvostus on alamäessä jopa suomalaisten parlamentaarikkojen keskuudessa.
Kuisman mielestä asia kiikastaa etenkin PN:ssa vallitsevasta puoluepoliittisesta vallankäytöstä. Hänestä kyseessä pitäisi olla puolueryhmien vallan sijasta Pohjolan kansojen yhteistyö.
Pohjoismaiden neuvostolle ei ole varattu erikoispaikkaa muuttuvassa Euroopassa, vaan sen on osoitettava aktiivisuudellaan olevansa hyödyllinen osa tulevaisuuden yhteistyökentässä. EU:n laajentuessa ei ole kyse pelkän EU-politiikan tekemisestä, vaan tarvitaan myös aktiivista Pohjola-politiikkaa, jossa Venäjäkin on mukana.
Rajaesteiden raivaamisen on toivottu vihdoin käynnistyvän muutenkin kuin paperilla, mutta useiden edustajien toiveikkuudesta huolimatta niin ei ole monissakaan asioissa ole käymässä.
Tornionjokilaaksossa rajaesteiden haittoihin tuntumaa saanut Simo Rundgren (kesk.) Kolarista esitti ratkaisuksi rajaesteiden purkamiseksi niiden lajittelemista kolmeen eri koriin kiireellisyysjärjestyksen perusteella.
Ensimmäiseen tulisivat suurlähettiläs Ole Norrbackin selvityksessä esille tulleet esteet.
Toiseen jaettaisiin tarkempaa selvittelyä vaativat. Kolmanteen heitettäisiin niin sanotut iäisyyskysymykset, jotka uhkaavat pysäyttää koko työn.
Ehdotuksen läpi meno on ilmeisesti vaikeaa siksi, että myös tärkeysjärjestyksestä vallitsee erimielisyyttä.
Hyväksikäyttö
on väkivaltaa
Naiskauppaa koskevien lakien yhtenäistämisestä koskevassa keskustelussa ruotsalainen Ragnwi Marcelind (kd.) epäili, että miehet suojelevat näissä asioissa miehiä. Hän korosti, että kysymys on ihmisoikeuksista.
Ruotsin oikeusministeri Thomas Bodström (sd.) vastasi, että viranomaiset tekevät työtään tietäen vaarantavansa työpaikkansa, elleivät tartu lain vastaisiin tekoihin.
Seppo Särkiniemi (kesk.) esitteli asiaa valmistelleen valiokunnan ehdotukset. Niiden mukaan PN:n pitää ehdottaa Pohjoismaille lainsäädäntötoimia, joissa ryhdytään yksiselitteisesti estämään naisten ja lasten kauppaa ja hyväksikäyttöä uhkaavasti kasvavassa seksiteollisuudessa.
Hyväksikäyttö on täyttä väkivaltaa, Särkiniemi huomautti.