Pitkään ympäristöopetuksen pioneerina toiminut Hönttämäen koulu palkittiin ympäristösertifikaatilla. Sen perustana ovat vuonna 2004 kehitetyt ympäristökriteerit, joissa koulun toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena johtamisen, opetuksen ja ylläpitotoimintojen näkökulmasta.
Koulun ympäristöopetus ei kuitenkaan ole pysynyt vuosikausia samanlaisena, vaan muuttunut ajan mukana.
"Ympäristöopetuksen sisällyttäminen koulun toimintakulttuuriin on jatkuva parantamisen prosessi. Se kerää osasia matkan varrelta kuin lumipallo", kuvailee Hönttämäen koulun rehtori Seppo Saloranta.
Hän on toiminut samassa opinahjossa jo 1990-luvulla, jolloin koulut alkoivat profiloitua johonkin tiettyyn osaamisalueeseen.
"Ympäristöopetukseen suuntautuminen oli meille luonnollinen vaihtoehto. Koulumme sijaitsee kaupungin laidalla ja ympäröivä luonto oli lähellä", Saloranta muistelee.
Toiminta lähti liikkeelle käytännön luonto-opetuksesta ja retkeilystä. Myöhemmin se on laajentunut kestävän kehityksen opetukseksi, jossa koulu näyttää mallia omalla toiminnallaan.
Saloranta näkee koulun ensisijaiseksi tehtäväksi luontosuhteen rakentamisen.
"Joillekin luontosuhde muovautuu retkeilyn ja toisille luonnon tutkimisen kautta. Lapsille se voi syntyä jopa keväisen luontoseikkailun innoittamana", Saloranta miettii.
Luontosuhde toimii kuin kehä ja edistää vastuullista ympäristötoimintaa.
"Jos ihmisellä on suhde ympäröivään luontoon esimerkiksi harrastuksen kautta, hän on kiinnostuneempi huolehtimaan myös ympäristönsä tilasta", selittää Saloranta.
Hänen mielestään toimintaan pohjaavan opetuksen ja elämysten opit jäävät parhaiten mieleen. Tämän vahvistaa myös se, että neljäntoista vuoden takainen luontoseikkailu syöpynyt elävästi minunkin, koulun entisen oppilaan, mieleen.
"Meillä ympäristöopetus ei ole yksittäinen oppiaine tai biologian tunnilla katsottu video ilmastonmuutoksesta, vaan se näkyy jokaisessa oppiaineessa", Saloranta kertoo.
Käsityötunnilla taas mietitään materiaaleja ja niiden kierrätystä. Uskonnon ja äidinkielen tunnilla pohditaan ympäristökysymyksiin liittyviä eettisiä valintoja.
Opetuksen kulmakiveksi muodostuu kuitenkin oppien toteuttaminen käytännössä. Koulu näyttää kestävän kehityksen toimintamalleja tarjoamalla luomuruokaa, säästämällä vettä ja energiaa sekä huolehtimalla jätteiden kierrätyksestä.
Nyky-yhteiskunta heittää kouluille haasteen.
"Maaseudulla ympäristöopetus ja luontokokemukset muovautuvat osaksi koulun jokapäiväistä toimintaa. Kaupungissa luontokokemukset täytyy rakentaa", pohtii Saloranta.
Myös paljon puhuttu ilmastonmuutos ja ympäristön huononeva tila tuovat lisähaastetta. YK on julistanut vuosien 2005 ja 2014 välisen ajan kestävän kehityksen vuosikymmeneksi.
Koulu kantaa kortensa kekoon tuomalla ympäristöasiat nuorten tietoisuuteen, ja vastaavasti koulussa opittuja kestävän kehityksen toimintamalleja voidaan luontevasti toteuttaa myös muussa elämässä.
Helmikuussa Hönttämäen koululle myönnettiin valtakunnallinen oppilaitosten ympäristösertifikaatti.
Tähän mennessä sertifikaatti on myönnetty kahdeksalletoista oppilaitokselle. Hönttämäen sertifikaatti on ensimmäinen pohjoissuomalaiselle peruskoululle myönnetty. Opetusministeriön tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä 15 prosenttia Suomen kouluista on sertifioituja.
"Ympäristösertifikaatti ei ole meille päätepiste, vaan virstanpylväs matkan varrella", miettii Saloranta ja kannustaa myös muita kouluja tavoittelemaan kestävän kehityksen arvoja toiminnassaan.