Helsinki Voisiko lintujen avulla mitata ympäristön muuttumista? Kyllä, ja ne sopivat tähän tarkoitukseen varsin hyvin. Näin vakuutti lintututkimus- ja seurantayksikön johtaja Richard Gregory brittiläisestä The Royal Society for the Protection of Birds -järjestöstä.
Ympäristönmuutoksen mittaaminen on ajankohtainen kysymys, sillä EU sitoutui lokakuussa Nagoyan biodiversiteettikokouksessa pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. "Tavoite on haastava, ja sen saavuttamisen mittaamiseen tarvitaan järkeviä mittareita", Gregory painotti.
Linnut käyvät Gregoryn mukaan ympäristön tilan ilmaisijoiksi, sillä ne ovat helppoja tunnistaa ja laskea, laskentamenetelmät ovat vakiintuneita ja vertailupohjaksi on kertynyt vanhoja tuloksia pitkiksi aikasarjoiksi. Lisäksi lintuja esiintyy kaikissa elinympäristöissä.
Gregory esitelmöi aiheesta keskiviikkona Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Birdlife Suomen järjestämässä symposiumissa Helsingissä.
Monet lintuseurannat keskittyvät uhanalaisiin tai väheneviin lajeihin. Gregory painotti kuitenkin, että seurannan kannalta käyttökelpoisimpia voisivat olla tavalliset ja yleiset lajit. "Pienetkin muutokset yleisten lintujen runsauksissa johtavat suuriin yksilömäärien muutoksiin", Gregory perusteli.
Yleisten lintulajien kannanmuutokset näkyvät myös laskenta-aineistoissa helpommin ja luotettavammin kuin harvinaisten lajien. Gregory korosti Euroopan laajuisen seurantaverkoston perustamisen tärkeyttä. Suomi voisi toimia mallimaana, sillä linnustonseurannan osaamisemme on maailman huippuluokkaa.
Itse asiassa Suomella on jo valmis seurantajärjestelmä ja sen pohjalta kehitellyt indikaattorit.
"Suomen ensimmäiset pesimälinnuston indikaattorit julkaistiin vuonna 2008", kertoo tutkija Ari-Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta. Aineistoja näiden pohjaksi on kuitenkin jo kymmenien vuosien ajalta.
Lintujen avulla voidaan Auvisen mukaan seurata useimpien elinympäristöjemme muutoksia. Pesimälintuindikaattorit kertovat esimerkiksi soiden linnuston huvenneen huomattavasti, kun taas asuttujen ympäristöjen linnusto on runsastunut.
"Jatkossa tulisi perehtyä selvittämään, mitkä paineet vaikuttavat lintuihin eniten ja toisaalta, mitkä toimenpiteet auttavat", Auvinen linjaa.
Suurimman osan laskennoista tekevät lintuharrastajat vapaaehtoistyönä. Auvinen korostaakin, että laskijoiden kannustaminen ja huomioiminen on tärkeää. Ilman vapaaehtoisten laskentaurakkaa nykyisen laajuinen seuranta ei olisi mahdollista.