Kuusamon kaupungin va. ympäristötarkastaja Heino Ervasti myöntää, että Kuusamon arvokkaimpien suurten järvien vauhdilla etenevä pilaantuminen on valitettavasti totta.
Hänen mielestään syyllisten osoittaminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen juttu, sillä vesistöt kuormittuvat monelta eri suunnalta.
"Maatalous, mökkiläiset ja asutus kuormittavat. Kukaan ei pyydä enää roskakalaa. Särki on vallannut järvet, joka ruokkii sisäistä kuormitusta", Ervasti listaa lähteitä. Ervastin mukaan järvien tilaa seurattiin tiiviisti 2 000-luvun alussa. Nyt tavanomainen näytteiden otto on jäänyt ympäristökeskuksen vastuulle.
"Nyt työtaakka on mennyt sellaiseksi, ettei yksinkertaisesti ehditä."
Ervastin mukaan ympäristötoimen rahat ja työvoima hupenevat ympäristölupien setvimiseen, jotka tulivat muutama vuosi sitten pakollisiksi.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen seurannassa on Kainuu mukaan luettuna muutamia kymmeniä suurimpia vesistöjä.
Niistä näytteitä otetaan vaihtelevasti, vähimmillään kerran vuodessa ja tiiviimmässä seurannassa olevilta järviltä kahdeksankin kertaa vuodessa.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen biologi Mirja Heikkinen kertoo, että viimeisin yhteenveto on vuosilta 2 000-2 003.
Uusimpia mittaustuloksia kootaan parhaillaan valtakunnalliseen kartoitukseen, minkä vuoksi hän ei osaa arvioida, miten pohjoisen järvivesien tila on kehittynyt.
Asukkaat pelkäävät kaikkialla yhä enemmän vesien saastumista. "Levätilanne huolestuttaa eniten. Soittoja tulee päivittäin", biologi Mirja Heikkinen kertoo.