Euroopan Unionin maataloustukijärjestelmä aiheuttaa pahoja ylituotanto- ja ympäristöongelmia, eikä se ole tasapuolinen jäsenvaltioille, muistuttavat ympäristöjärjestöt.
Järjestelmä suosii varsinkin suuria tehokkaita tiloja. Ympäristöjärjestöjen mielestä maataloustukien maksamisessa tulisi kuitenkin suosia maaseudun ympäristöä ja perheviljelmiä.
Maatalouspolitiikan tulevaisuutta pohdittiin BirdLife Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n järjestämässä seminaarissa Säätytalolla Helsingissä tiistaina.
Suomessa maataloustuotanto edellyttää tukea, joka on viljelijöiden tulonmuodostuksessa merkitykseltään suurempi kuin muissa EU-maissa. Tämä johtuu luonnonoloista ja satotasojen alhaisuudesta.
Viime vuonna Suomen viljelijät saivat tukea kaikkiaan 1,7 miljardia euroa, josta EU:n osuus oli 0,675 miljardia euroa.
Ympäristöjärjestöjen mukaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) täytyisi uudistaa.
Yhteinen maatalouspolitiikka ei ole vastannut kuluttajien odotuksia. Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus ovat heikentyneet ja eläinten kuljetusmatkat pidentyneet. Halvasta ruoasta maksetaan siis kallista hintaa.
Ympäristöjärjestöjen seminaarissa ehdotettiin että suomalainen maatalous vaatii räätälöidyn tukimallin kannattaakseen ja tuottaakseen elintarvikkeiden ohella myös ympäristöhyötyjä.
"Nykyinen järjestelmä on epäoikeudenmukainen. Valtaosa CAP-tuesta ohjautuu Euroopan tehokkaan maatalouden alueille ja viljelijöille, jotka sitä vähiten tarvitsevat. Suomen maataloudelle olisi edullisempaa, jos maatalouspolitiikkaa hahmoteltaisiin huomattavasti nykyistä enemmän kansallisista lähtökohdista ja tarpeista", sanoo professori Jukka Kola Helsingin yliopistosta.