Sosnovyi Borin ydinvoimalaa laajennetaan parhaillaan uusilla reaktoreilla. Ydinvoimalaan on tulossa kaksi uutta, noin 1 200 megawatin laitosta, jotka pitäisi saada käyttöön vuosina 2013 ja 2014. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on jo tehty ja saanut puhtaat paperit.
"Hanke on erittäin tärkeä Leningradin alueelle, ensinnäkin siksi että vanhat ydinlaitokset joudutaan kohta ajamaan alas, käyttöaika on pian lopussa. Toisaalta myös energiantarve on kasvussa", kertoo johtaja Anatoli Moltshanov ydinvoimayhtiö Atomenergoproektista.
Vanhat reaktorit oli kaavailtu suljettavaksi jo aiemmin, mutta niiden käyttöikää päätettiin jatkaa vuoteen 2018. Rakennushanke arveluttaa kuitenkin venäläisiä ympäristöjärjestöjä. Keskeinen huolenaihe on uusien reaktoreiden erikoinen jäähdytysjärjestelmä.
Perinteisesti meren rannalla olevat ydinvoimalat laskevat jäähdytysvetensä takaisin mereen. Makean veden äärellä sisämaavoimaloissa taas jäähdytysvesi on höyrystetty.
Sosnovyi Borin tapauksessa pienellä alueella on jo niin monta merivesijäähdytteistä yksikköä, että vesistön on pelätty lämpenevän liikaa, jolloin jäähdytystehokin heikkenisi. Siksi Sosnovyi Boriin nousee suuria 150-metrisiä lauhdutustorneja, joista jäähdytykseen käytetty merivesi nousee höyrynä ilmaan.
Vanhakin ydinjäteongelma ratkaisematta
Ympäristöjärjestöt ovat hankkeesta huolissaan. Sosnovyi Borin alueella pelätään suolasateita, joita meriveden höyryttäminen aiheuttaa. Sateita odotetaan kuitenkin vain paikallisesti, eikä niiden uskota yltävän esimerkiksi Suomeen asti.
Eniten pelottaa kuitenkin ratkaisematon kysymys ydinjätteestä ja alasajoa lähestyvien vanhojen ydinvoimalayksiköiden kohtalosta.
"Ei ole rahaa sulkea vanhoja reaktoreita", tiivistää ydinvoimalainsinööri ja ympäristöjärjestö Green Worldin puheenjohtaja Oleg Bodrov.
"Alasajoon tarvittaisiin noin viisi miljardia euroa, jotta käyttö voitaisiin lopettaa. Ei ole infrastruktuuria käytöstä poistetun ydinvoimalan purkamiseen eikä luotettavaa ympäristön tarkkailujärjestelmää, joka suojaisi ongelmilta", Bodrov kuvailee.
"Tällä hetkellä ei ole tietoa mitä tapahtuu uuden ydinvoimalan ydinjätteille, se on ratkaisematon ongelma. Nyt alkaa jo uuden voimalan rakennusprojekti, vaikkei vanhankaan ongelmia ole ratkaistu", Bodrov ihmettelee.
Järjestöt syyttävät tekaistusta demokratiasta
Ympäristöjärjestöt ovat tuohduksissaan myös siitä, ettei niitä ole päästetty seuraamaan hankkeen toteutusta.
"Venäjän lainsäädännön mukaan yhteiskunnallisten asiantuntijajärjestöjen pitäisi voida seurata hanketta ja saada tutkia hankkeen asiakirjoja. Ikävä kyllä näin ei tapahdu", kuvailee ydinvoimakriittisen Bellona-järjestön Leningradin aluetoimistoa johtava Rashid Alimov.
Sen enempää Bellona kuin Green World -järjestökään eivät kelvanneet laissa mainituksi yhteiskunnalliseksi asiantuntijajärjestöksi.
"Kun yritimme rekisteröityä tällaiseksi asiantuntijajärjestöksi, meille sanottiin että mukaan pääsee vain kaksi ympäristöjärjestöasiantuntijaa, kolme on mahdotonta", kuvailee Green Worldin puheenjohtaja Oleg Bodrov.
"Rosatom järjesti heti alussa kaksi niin sanottua "ympäristöjärjestötutkijaa" ja sai tulokseksi, että koko yhteisö suhtautuu muka erittäin myönteisesti ydinenergiaan."
Suomen säteilyturvakeskuksesta myönnetään, että ympäristöjärjestöjen moitteissa on perää.
"On silti sanottava, että ydinvoimayhtiön yhteiskuntajohtaja on äskettäin osallistunut esimerkiksi Green Worldin järjestämään seminaariin, joten eivät yhtiön välit järjestöihin kokonaan poikki ole", kuvaa Stukin toimistopäällikkö Heikki Reponen.