Pääkirjoitus

Ym­pä­ris­tö­ak­ti­vis­tit tekevät Suo­mes­sa jotain väärin

Tutkimukset siitä, mihin kansalaiset luottavat ja mihin eivät, voivat kertoa kytevistä yhteiskunnallisista kriiseistä.

Tutkimukset siitä, mihin kansalaiset luottavat ja mihin eivät, voivat kertoa kytevistä yhteiskunnallisista kriiseistä.

Valittujen Palojen torstaina julkistamat tutkimustiedot eivät viittaa siihen, että Suomessa olisi piilossa suuri syttymistä odottava pesäke. Esimerkiksi oikeuslaitokseen luotti kyselyssä neljä vastaajaa viidestä. Hankalan ajan hallituksen saama lukema on 42 prosenttia.

Tämänkertaisen tutkimuksen yllättävin tulos on heikko luottamus ympäristöaktivisteihin. Heihin sanoi luottavansa vain runsas neljännes, 28 prosenttia, vastaajista.

Tutkimustulos on suomalaiselle ympäristöliikkeelle ankaran pohdinnan paikka. Lukema on kehno myös siihen nähden, kuinka suomalaiset muissa tutkimuksissa arvostavat luontoa, sen puhtautta ja rauhaa. Tätä arvostusta ympäristöaktivistit eivät ole pystyneet kääntämään tuekseen.

Lukema on heikko verrattuna siihenkin, kuinka laajaa luottamus ympäristöaktivisteihin on esimerkiksi Itävallassa (67 prosenttia) tai Saksassa (60 prosenttia).

Ympäristöliikkeeseen mahtuu monenlaisia ryhmiä, joista osa toimii näyttävästi julkisuudessa, osa enemmän taustalla. Mahdollisesti termi ympäristöaktivisti liittyy suomalaismielissä Greenpeace-henkisiin julkisuushakuisiin tempauksiin. Ne eivät ainakaan ole herättäneet pelkkää innostusta.

Tavanomaiseen tutkimukseen nähden Valittujen Palojen mittaukseen tuo lisäepävarmuuselementin se, että sen vastaajat on poimittu lehden tilaajien joukosta. Laajakaan tilaajajoukko ei välttämättä ole täysin edustava otos kansasta.

Kansalaisnäkemysten isot linjat ja erot muihin maihin noussevat kuitenkin luotettavasti esiin.