Ruokaa kätkevät linnut luottavat ainakin osittain avaruudelliseen muistiinsa varastonsa etsimisessä, kertoi kalifornialaisen Davisin yliopiston tutkija Vladimir Pravosudov Jyväskylässä Kansainvälinen käyttäytymisekologian kongressissa. Ruoan kätkeminen on tärkeä sopeutumiskeino joillekin vaihtelevissa ympäristöoloissa eläville eläimille.
Eläimet varastoivat ylimääräistä ruokaa, kun sitä on saatavissa ja turvautuvat kätköihinsä, kun tarvitsevat energiaa kipeästi. Näiden eläinten säilyminen hengissä riippuu niiden kyvystä löytää kätkönsä.
Pravosudov tutki ympäristön vaikutusta avaruudelliseen muistiin sekä muistiin liittyviä hermomekanismeja. Hän havaitsi, että avaruudellisen muistin tuoma etu linnulle vaihtelee ympäristön mukaan. Linnut, jotka elävät pysyvästi karuissa olosuhteissa, omaavat paremman avaruudellisen muistin ja suuremman hippokampuksen, jossa on enemmän hermosoluja. Linnut myös mukauttavat muistiaan, jos ruokatilanne huononee väliaikaisesti. Muutosta säätelee stressihormoni, mutta hippokampuksessa tai hermosolujen määrässä ei näytä tapahtuvan muutosta.
Monet ruokaa kätkevät linnut muodostavat ryhmiä talven ajaksi. Ryhmissä alempiarvoisten yksilöiden kuolleisuus on muita suurempaa. Alempiarvoisilla linnuilla on heikentynyt avaruudellinen muisti ja vähentynyt solujen uusiutumiskyky hippokampuksessa .
Pravosudovin mukan kehittymis- ja kasvuajalla on suuri vaikutus muistiin. Lintujen, jotka kokivat puutetta ravinnosta poikasena ja kasvoivat hitaammin, muisti jäi pysyvästi huonommaksi, mikä voi vaikuttaa kielteisesti niiden elinkykyyn. (Kaleva)