Teatteriohjaaja Kristian Smeds ei peitellyt kiukkuaan Kajaanin kulttuuripolitiikkaa kohtaan Kaltio-lehden 60-vuotisjuhlaseminaarissa keskiviikkona Oulussa.
Entisen Kajaanin kaupunginteatterin johtajan Smedsin mukaan kaupungissa saatiin luova vyöry liikkeelle 2000-luvun alussa. Kajaanin teatteri kohosikin Suomen huippujen joukkoon.
Matto vedettiin teatterin alta vuosi sitten parilla kunnallisella päätöksellä ilman keskustelua. Smedsin mukaan kulttuuria ei nähty tärkeänä arvona Kajaanissa - vaikka olisi pitänyt.
"Teatteri ei Kajaanissa ollut vain teatteria. Muutimme ihmisten mielikuvia kaupungista parempaan suuntaan. Eräässä vaiheessa Kajaani tuntui paikalta, jossa tapahtuu uusia ja luovia asioita. Virta meni siihen suuntaan, että nyt lähtee", Smeds muistelee.
Smedsin kausi ei ehtinyt kunnolla päättyä, kun teatterin tulevaisuus oli Kajaanissa jo vaakalaudalla. Syyksi ilmeni kaupungin rahapula. Erilaisin valtion lisävaroin toiminta saatiin nitisten jatkumaan.
"Minulle heräsi yksi kysymys: miten voin sitoutua johonkin neljäksi vuodeksi, jos työ voidaan vetää vessasta alas milloin tahansa."
Smedsin mukaan Suomessa vallitsee pelon ilmapiiri. Pelätään, että mikä tahansa rakennelma saattaa romahtaa. Ja silloin ne yleensä myös romahtavat.
"Virossa ajatellaan aivan toisin. Virolaisista tuntuu, että tulevaisuus on edessä. Virolla on enemmän saavutettavaa, Suomella taas menetettävää," tänä keväänä kaksi kuukautta Tallinnassa ohjannut Smeds pohtii.
Hän kertoo näkevänsä onnellisia ihmisiä Suomessa ainoastaan lähikauppojen ovilla, joista väki kantaa mäyräkoiria ulos. Smeds kysyy, eivätkö mörrimöykyt suomalaiset voisi ruveta kuljeskelemaan ympäriinsä 12 oluen pahvikantamus mukanaan.
"Silloin he hymyilisivät koko ajan."