Yl­tiö­na­tio­na­lis­mi on Turkin ongelma

Islam on etusijalla Turkin EU-jäsenyyttä epäiltäessä. Syy on terrori-iskujen aiheuttama islamin pelko, islamilaisen pääoman kasvava vaikutusvalta maailmantaloudessa ja Turkin nykyisen hallituksen juuret kielletyssä islamistipuolueessa. Mutta suurin ongelma on 1900-luvun alusta juontava kemalistinen yltiönationalismi, joka on saanut nimensä modernin Turkin luojasta Kemal Atatürkista.

Huivi liittyy islamilaiseen identiteettiin, mutta Turkissa niiden käyttö on kielletty esimerkiksi virastoissa.
Huivi liittyy islamilaiseen identiteettiin, mutta Turkissa niiden käyttö on kielletty esimerkiksi virastoissa.
Kuva: Pekka Helin

Islam on etusijalla Turkin EU-jäsenyyttä epäiltäessä. Syy on terrori-iskujen aiheuttama islamin pelko, islamilaisen pääoman kasvava vaikutusvalta maailmantaloudessa ja Turkin nykyisen hallituksen juuret kielletyssä islamistipuolueessa. Mutta suurin ongelma on 1900-luvun alusta juontava kemalistinen yltiönationalismi, joka on saanut nimensä modernin Turkin luojasta Kemal Atatürkista.

Ankaran yliopiston professorit, valtio-oppinut Baskin Oran ja juristi Ibrahim Kaboglu laativat pääministerin tilauksesta raportin vähemmistöoikeuksista. Ensin arkaluontoisen tutkimuksen ylle laskeutui vaikenemisen esirippu. Sitten laatijat joutuivat oikeuden eteen syytettynä "vihan ja vihollisuuden lietsomisesta" rikoslain 301 ja 216 pykälien perusteella.



Perustuslaissa ei ole tilaa vähemmistöille


Prosessi jäädytettiin samalla perusteella kuin aikaisemmin nobelkirjailija Orhan Pamukin oikeudenkäynti. Oran totesi, että vankilatuomio olisi ollut mieluisampi kuin jutun jääminen avoimeksi. Häneltä riistettiin foorumi, oikeussali, puolustaa laajempia ihmisoikeuksia. Nationalistit eivät halua sellaista keskustelua vaan hautaavat asian hiljaisuudessa.

Tutkimus suositteli perustuslain 66 pykälän muuttamista. Siinä kaikki kansalaiset määritellään turkkilaisiksi, professorit ehdottavat tilalle "Turkista kotoisin olevaa". Näin tulisi tilaa kurdeille ja muille vähemmistöille, joita perustuslaissa ei ole olemassa.

Oranin mukaan ihmisellä on monta identiteettiä ja vertaa sitä sipulin kerroksiin. Yläidentiteetti, Turkin kansalainen, ei ole ristiriidassa alaidentiteetin, kurdi, kanssa. Hänestä avain on Semdinlin pikkukaupungissa Turkin kaakkoisnurkassa mielenosoittajien plakaatissa lukenut: "Me olemme Turkin kurdeja Euroopassa". Tämä "malli voi pelastaa Turkin".

Turkissa on ollut kaksi ylhäältä ohjattua vallankumousta, jotka ovat nykyaikaistaneet sen. Ensimmäinen oli 1920-luvun kemalismi, toinen on EU:hun sopeutumispaketit. Kemalismin avulla siirryttiin osmanien valtakunnasta tasavallan kansalaisuuteen. Mutta se oli pakotettu kansalaisuus, koska yksilön ja ryhmän identiteettiä ei tunnustettu. Nyt meneillään on siirtyminen pakkokansalaisidentiteetistä vapaaehtoiseen kansalaisidentiteettiin.

Identiteetin kieltäminen on Oranin mukaan heikkouden merkki. Se johtaa vieraantumiseen, radikalisoitumiseen ja aseelliseen vastarintaan. Kemalismi puolusti paikkansa 1920-luvulla, mutta on nyt vanhentunut. Nationalismi ja Euroopan integroituminen eivät sovi yhteen.

Armeija on avainasemassa. Se on kemalistinen armeija, joka vannoo yhtenäis-Turkin nimeen, pahin este vähemmistöoikeuksille. Mutta kemalismin ydinajatuksiin kuuluu myös valtion ja uskonnon erottaminen. Armeija on maallisen Turkin takaaja.

Turkin mahtava aselajien komentajista koostuva puolustusneuvosto arvostee hallituksen islamisointipolitiikkaa. Pääministeri Recep Tayyip Erdogan on yrittänyt lieventää huntu/huivikieltoa. Valtion virastoissa, kouluissa tai yliopistoissa sitä ei saa käyttää.

Kieltämättä hunnun tai huivin käyttäminen on osa uskonvapautta. Mutta ne ovat naisen alistamisen ja islamin symboleita. Pelkona on, että liberalisoituminen osoittautuu pirun pikkusormeksi, vapauttamisesta seuraa pian huivipakko ja yleinen islamilaistuminen. Huivittomuus on maallisen Turkin symboli.

Kun huivikiellon puolesta tuomion langettanut tuomari ammuttiin Ankarassa, puolustusneuvosto tuki huivia vastaan mieltä osoittaneita. Tämä on hyvässä sovussa EU:hun lähentymisen kanssa.

Mutta vain vähän aikaisemmin hyväksyttiin kurdien mielenosoitusten takia uusi terrorin vastainen laki, joka romutti osan viime vuosien uudistuksia. Laki tukee armeijan ankaran kemalistista kurdien oikeuksia polkevaa politiikkaa.

Tilanne on ristiriitainen. Jos armeijan asemaa heikennetään EU:n toivomusten mukaisesti, vähemmistöoikeuksien saavuttaminen ehkä helpottuu. Mutta samalla pato islamilaistumiselle saattaa murtua. Vaaraa lisää islamilaisen pääoman vaikutusvallan jatkuva kasvu.

Ilmoita asiavirheestä