Huomenna selviää, millaista politiikkaa Suomessa tullaan seuraavien neljän vuoden aikana harjoittamaan. Mielenkiintoisimmat ja jännittävimmät vaalit vuosikymmeniin ovat käsillä. Uudenlainen ilmapiiri on näkynyt viime viikkoina kampanjatoreilla.
Äänestysprosenttikin saattaa monta vaalikautta kestäneen laskukauden jälkeen kääntyä nousuun. Ennakkoäänestys antoi viitteitä siihen suuntaan.
Vaalien yksi keskeisistä teemoista on ollut Euroopan rahakriisi ja muiden maiden auttaminen. Kuin taivaan lahjana perussuomalaisille, demareille ja vasemmistoliitolle tuli Suomen päätös osallistua Portugalin lainojen takaamiseen.
Suurin osa kansalaisista tuntuu olevan sitä mieltä, että apua ei pitäisi antaa, pärjätkööt vain omillaan. Näin on helppo sanoa miettimättä, mitä seuraisi jos avusta todella vetäydyttäisiin.
Tätä asenneilmastoa oppositiopuolueet ovat pyrkineet ulosmittaamaan. Asiassa on vain se ongelma, että vaalien jälkeen puheita ei passaisi ainakaan kovin pian pyörtää. Erityisesti perussuomalaisten jyrkkyys tuottanee vaikeuksia mahdollisissa hallitusneuvotteluissa. Ellei käy niin, että se nousee suurimmaksi puolueeksi, jolloin puolue voi saada langat käsiinsä.
Demarien kannanotot ovat olleet sen verran väljempiä, että lusikka kenties voidaan ottaa kauniisti käteen, jos tilanne niin vaatii. Puolueen asettamat ennakkoehdot eläkekysymyksessä saattavat tuottaa ongelmia, jos se lähtee hallitusneuvotteluihin kakkospuolueena.
Vaikka kansa ja perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että vaikeuksiin joutuneita euromaita ei pidä auttaa piiruakaan euromaille antaa, Suomen on osallistuttava vakautustoimiin?-?niin ikävää kuin se onkin. Tulevankin hallituksen on jatkettava linjaa.
Jos pelkästään Suomi jää pois, koko paletti pitää rakentaa uusiksi, ja sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Eurooppaan leviävä laaja taantuma voi aiheuttaa massatyöttömyyden ja pahemmat vaikutukset kuin miljardit, jotka Suomi saattaa joutua takauksistaan maksamaan.
Totta kai kriitikkopuolueet tämän asian ymmärtävät. Kyseessä on ollut aika kovan luokan vaalisumutus. Syynsä on sysissä ja sepissä. Asia on monimutkainen ja vaikeatajuinen, eivätkä hallituspuolueet ole kyenneet kansalaisille sitä riittävästi perustelemaan.
Vaikka apu rahakriisimaille on tärkeä puheenaihe, se on vienyt liikaa huomiota tärkeimmästä teemasta, eli siitä miten valtiontalous saadaan nousuun ja velkaantuminen taittumaan. On vaatinut ponnisteluja tehdä selkoa, miten kukin puolue aikoo asian hoitaa.
Kolmen kärki näyttää nyt niin tasaiselta, että niiden järjestyksessä voi käydä miten tahansa. On jymy-yllätys, jos perussuomalaiset nousee tasavertaiseksi niiden sakkiin. Mutta yllätyksiä vaaleissa tapahtuu.
Ennen vaaleja on mukava veikata, ketkä tippuvat ja nousevat Oulun vaalipiiristä. Nyt veikkaaminen on monesta syystä paljon aiempaa vaikeampaa. Moni kova nimi päätti luopua paikastaan, mikä on luonut monelle ehdokkaalle toivoa ja mahdollisuuksia.
Perussuomalaisten ennustettu menestys lisää paineita muissa puolueissa. Jos perussuomalaiset saa yhdestä neljään paikkaa, se on muilta puolueilta pois. Tämä on aiheuttanut kuhinaa ehdokkaissa erityisesti puolueiden sisällä.
Keskustan tilanne on mielenkiintoinen. Ehdokaskattauksessa on monta omalla alueellaan vankkaa kannatusta nauttivaa nimeä. Kaikille heille tässä tilanteessa ei riitä paikkoja. Asetelma on jännittävä myös vasemmistoliitolle, kokoomukselle, demareille ja vihreille. Kaikkien nykyinen paikkamäärä on enemmän tai vähemmän uhan alla.
Vaalikylissä on eletty kiivaita ja jännittäviä aikoja, ja sama jatkunee viime hetkiin saakka. Moni tulee yllättymään iloisesti ja moni pettymään katkerasti. Niin vaaleissa on kyllä käynyt joka ikinen kerta.