Talouskasvun vakaata jatkumista varjellaan Jyrki Kataisen ensimmäisessä budjetissa. Suuret rakenteelliset uudistukset antavat odottaa itseään.
Tuloveron kevennyksiä ja uusia avauksia kokoomuslaisen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ensimmäisestä budjetista odottaneet joutuvat pettymään. Verokevennysten lykkäämistä vaalikauden loppupuolelle perustellaan oikeutetusti korkeasuhteen hallittuna pitämisellä.
Tuloveroasteikkoon ehdotus tietäisi kahden prosentin inflaatiotarkistusta. Ansiotason noususta johtuvaa verotuksen kiristymistä neutraloidaan lisäksi keventämällä työn verotusta 330 miljoonaa euroa. Ratkaisut pitäisivät tuloveron tason nykyisellään. Kun ottaa huomioon muut veroesitykset, kokonaisuutena verotus kuitenkin kiristyy.
Kataisen talousarvioehdotus tietäisi valtiolle kahden miljardin euron ylijäämää. Korkeasuhdanteessa ylijäämän kertyminen ei ole sinänsä erityinen saavutus. Katainen ehdottaa, että ylijäämällä lyhennettäisiin täysimääräisesti valtionvelkaa. Se on hyvinä aikoina perusteltua.
Suotuisaa työllisyyskehitystä halutaan ymmärrettävästi varjella ja karsia työllistämisen esteitä. Työn perässä liikkumista edistetään muun muassa tarjoamalla työpaikan sijainnin takia kakkosasunnon vuokraamaan joutuvalle enintään 250 euron vähennys työssäkäyntikuukautta kohden. Se on hyvä uudistus.
Yleislinjoiltaan ehdotusta voi pitää jopa yllättävän yllätyksettömänä. Suuret rakenteelliset uudistukset, joita olisi helpointa tehdä taloudellisesti hyvinä aikoina, jäävät kuitenkin taas odottamaan itseään. Jatko näyttää, riittääkö hallituksella niihin rohkeutta ylipäätään.
Rahaministeriön budjettiesitykseen sisältyy muutamia kohtia, jotka nostavat varmasti lämpöä hallituksen budjettiriihessä. Keskusta on ennakkoon vaatinut, että keskikokoisten ja suurehkojen eläkkeiden ohella myös pienten eläkkeiden verotusta on kevennettävä.
Valtiovarainministeri perusteli ehdottamaansa kohdennusta sillä, että pienten eläkkeiden verotus säilyy edelleen keveämpänä kuin samansuuruisten työtulojen verotus. Nyt on tarkoitus saada tasa-arvoiseen asemaan eläkkeet, joita verotetaan ankarammin kuin vastaavia palkkatuloja. Tavoite on oikeudenmukainen.
Keskustan vaatimukselle pienten eläkkeiden veronkevennyksestä on omat perusteensa. Niiden varassa kituuttavat ikäihmiset eivät hevin anele sosiaaliapua. Jonkinlainen helpotus budjetissa on tosin heillekin tarjolla. Kansaneläkkeisiin luvataan ensi vuoden alussa 20 euron tasokorotus.
Budjettiriihessä väännetään varmasti ruoan arvonlisäverosta, jonka alentamista vuoden 2009 alusta keskusta on ajanut kuin käärmettä pyssyyn. Katainen lupaili, että riihessä voidaan sopia viitteellisestä aikataulusta. Keskusta on tehnyt asiasta miltei arvovaltakysymyksen, josta sen on vaikea tinkiä.
Alkoholiveron korotusta kannatettiin puolueissa laidasta laitaan ennen vaaleja. Siksi Katainen saattoi sisällyttää ehdotukseensa luottavaisin mielin väkevien juomien 15 prosentin ja mietojen kymmenen prosentin veron korotuksen. Silti on hyvä miettiä, olisiko veroa eriytettävä vielä selvemmin. Ongelmajuomisen tiedetään johtuvan pääsääntöisesti väkevien viinojen menekin selvästä kasvusta.
Energiaverojen kiristäminen oli odotettavaa. Etenkin vihreät ovat vaatineet sitä. Kun liikennepolttoaineiden veron korotuksen sanotaan kuitenkin tehostavan ja lisäävän ajoneuvon käyttöön perustuvaa verotusta, voi selkokielisesti todeta liikenteen verotuksen kiristyvän edelleen. Se on kurittaa syrjäseutujen ihmisiä varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa.