Sunnuntaina käytävistä eduskuntavaaleista on luvassa tasaväkinen ja jännittävä kilpailu.
Samassa sumpussa on monta keskisuurta mutta erilaista puoluetta, joiden voi olla vaikea muodostaa toimintakykyinen hallitus.
Mielipidemittaukset ennakoivat sunnuntain eduskuntavaaleista tasaväkistä kisaa. Kärkipaikasta käydään kovaa kamppailua. Asetelmat ovat jännittävät, ja kaikki on mahdollista.
Kampanjalaitumilla ja vaaliteltoilla ehdokkaat tukiryhmineen houkuttelevat viime hetkiin niitä äänestäjiä, jotka eivät ole vielä tehneet päätöstä siitä, ketä äänestävät. Yli kolmannes äänestäjistä on kuitenkin jo löytänyt sopivan ehdokkaan ja puolueen äänestämällä ennakkoon.
Vaalipaneeleissa on ruodittu ilmastoa, taloutta, työllisyyttä, koulutusta, maahanmuuttoa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä EU-politiikkaa. Vaalikeskustelut ovat maistuneet hieman väkinäisiltä samojen asioiden pureskelulta. Ylen viimeisessä tv-tentissä tunnelmat kuitenkin kiihtyivät, kun puoluejohtajat haastoivat toisiaan erottuakseen ja vakuuttaakseen kannattajiaan ja vielä epäröiviä äänestäjiä.
Vaalien loppumetreillä viime hetken kohut voivat vaikuttaa tulokseen. Helsingin Sanomat kertoi ensin julkaisemattomasta sote-raportista, jossa hallituspuolueiden voimakas poliittinen käsiohjaus sai kritiikkiä. Perjantaina lehti kertoi virkamiesten pimittäneen eduskunnalta tietoja sote-maakuntauudistuksen rahoituksesta. Valtiovarainministeriö kiisti väitteet. Ehtiikö tästä teemasta nousta vielä kohu, jonka sote-uudistusta ajaneet puolueet tuntevat nahoissaan?
Viimeisissä kannatuskyselyissä SDP on ykkössijalla, mutta kakkospaikasta käydään kovaa kisaa perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken. Vaalivoittaja ratkeaa sunnuntaina sen mukaan, mikä puolue saa eniten paikkoja eduskuntaan.
Vaalien tulos ratkaistaan niissä vaalipiireissä, joissa käydään tiukin rutistus viimeisistä paikoista. Voi käydä niinkin, että enemmän ääniä saanut puolue saa vähemmän paikkoja kuin seuraavaksi eniten ääniä saanut.
Vaaliasetelma on poikkeuksellinen, sillä ei ole takeita siitä, että edes voittajapuolue saisi yli 20 prosentin kannatuksen. Puoluekenttä on murroksessa, minkä seurauksena meillä ei enää ole kolmea suurta puoluetta, vaan neljästä viiteen keskisuurta ja erilaista puoluetta samassa sumpussa. Joukossa on yli sata vuotta vanhoja puolueita kuten keskusta, kokoomus ja SDP, mutta myös uudempia tulokkaita kuten perussuomalaiset ja vihreät.
Pirstaloitumisessa on kyse eurooppalaisesta ilmiöstä, jossa perinteiset valtapuolueet ovat menettäneet kannatustaan kansallismielisyyden kasvun ja puoluekentän hajaantumisen myötä. Kannatuskyselyissä ryhmä muut on ollut meilläkin kasvussa.
Puoluekentän hajanaisuus johtaa siihen, että toimintakykyisen enemmistöhallituksen muodostamisesta voi tulla vaikeaa varsinkin jos jo etukäteen on selvää, mitkä puolueet eivät sovi samaan koalitioon. Seurauksena voi olla sixpackin kaltaisia epäpyhiä liittoja, joista puolueita hyppää matkan varrella oppositioon. Toinen mahdollisuus on, että meilläkin joudutaan ennen pitkää kokeilemaan vähemmistöhallitusta.