Pääkirjoitus

Yl­lät­tä­vän rau­hal­li­nen viikko

Alkoholin hinnanalennus ei juuri vaikuttanut suomalaisiin ainakaan ensimmäisen viikon aikana, mutta ruotsalaisia alennusviina houkutti.

Alkoholin hinnanalennus ei juuri vaikuttanut suomalaisiin ainakaan ensimmäisen viikon aikana, mutta ruotsalaisia alennusviina houkutti. Norjalaisten tuontia rajoitetaan entiseen tapaan.

Väkevän viinan hinta aleni melkoisesti maaliskuun alussa, kun alkoholivero laski keskimäärin kolmanneksella. Esimerkiksi suomalaisten kansallisjuoma Koskenkorva on nyt halvempaa kuin koskaan. Viikko sitten maantiet ruuhkautuivat rekkajonoihin, kun kauppojen tyhjiin hyllyihin kuskattiin täydennystä. Suomalaisten viinanjuonti kuitenkin jatkui ennallaan. Joidenkin pelkäämää kansallista kännäystä halvan viinan takia ei nähty.

Sen sijaan halventunut alkoholi vilkastutti muutenkin vilkasta viinakauppaa Suomen länsirajalla. Ruotsalaiset kansoittivat Tornion Alkon myymälät niin, että viime viikon lopulla väkevät juomat olivat loppua kesken. Nuorgamissa Norjan rajan tuntumassa viinan hinnan romahdus ei aiheuttanut ostajaryntäystä. Syynä ovat Norjan tiukat tuontirajoitukset. Tähänkin asti norjalaiset ovat vieneet maksimimäärät edullista alkoholia Suomesta rajan yli.

Suomi ja Ruotsi ovat tähän saakka yhdessä toteuttaneet tiukkaa alkoholipolitiikkaa. Nyt naapurusten tiet eroavat. Ruotsi pitää tiukasti kiinni alkoholipolitiikkansa peruspilareista eli hillitsee kulutusta valistuksella ja korkeilla hinnoilla. Ruotsin väkevien viinojen vero on EU:n huipputasoa, eikä Ruotsi suunnittele Suomen kaltaista viinaveron kevennystä.

Tanska laski viime syksynä verotasoaan 45 prosenttia. Se näkyy jo tilastoissa. Alkoholin myynti eteläisessä Ruotsissa on laskenut, kun ruotsalaiset ovat rynnänneet Tanskaan ostamaan halpaa viinaa.

Suomen uusi alkoholivero on vaikeiden ratkaisujen kompromissi. Kun Virosta tulee vappuna EU:n jäsen, muita vaihtoehtoja verojen alennukselle ei ollut. Ilman sitä verotulot ja työpaikat olisivat vähentyneet, harmaa kauppa ja salakuljetukset kukoistaneet samalla kun kulutus joka tapauksessa olisi kasvanut.

Suomi ei tehnyt päätöstä silmät ummessa. Kokemuksia on kerätty muista maista. Ranskan ja Englannin, Saksan ja Tanskan sekä Ruotsin ja Tanskan välillä on samanlainen alkoholin hinnanero kuin Suomen ja Viron välillä. Viro on niin lähellä Etelä-Suomea, että ilman veronalennusta viinaralli olisi paisunut yli äyräiden. Nyt halvemman viinan toivotaan sitä jonkin verran hillitsevän.

Viinan halpeneminen ja Viron EU-jäsenyys lisännevät suomalaisten alkoholin käyttöä - ainakin alkuvaiheessa. Suurkuluttajien määrä voi kasvaa ja nuorten alkoholinkäyttö lisääntyä, samoin perheväkivalta, putkakuolemat ja poliisien työmäärä. Suomalaisten juomatavat eivät ole eteläeurooppalaisiksi muuttuneet. Liian moni juo yhä humaltuakseen.

Suomella oli yhdeksän vuotta aikaa sopeuttaa alkoholipolitiikkaansa EU:n säännöksiin. Tilaisuutta ei käytetty hyväksi. Kertarysäys juuri ennen Viron tuonnin vapautumista oli uhkarohkea valinta. Jo nyt Suomessa kuolee alkoholiin noin 3 000 ihmistä vuodessa. Veronalennusten myötä kuolemien arvioidaan kasvavan viidenneksellä.

Kielteiset vaikutukset olisivat varmaankin jääneet pienemmiksi, jos viinan hintaa olisi alennettu pikku hiljaa, maltillisesti. Vaikka verotulot alenevat 225 miljoonalla eurolla vuodessa, rahaa tarvitaan lisää haittojen hoitoon ja valistuksen lisäämiseen. Onneksi ilmapiiri on muuttumassa: kansalaiset ovat aidosti huolissaan alkoholin kulutuksen kasvusta, haitoista ja vaikutuksista eritoten nuoriin.