Keinoja työurien pidentämiseen on Suomessa etsitty ja esitetty tosissaan etenkin viimeisen vuoden ajan, ilman laajaa yksimielisyyttä menetelmistä. Yhteinen näkemys on vain siitä, että työuriin pitää saada lisää mittaa.
Tilanne on ristiriitainen: On yhtä aikaa sekä onnellista että kestämätöntä, jos kansalaisten keskimääräisten eläkevuosien määrä alkaa yltää lähelle työvuosien lukua. Eliniän ennustetun kasvun perusteella tämä mahdollisuus ei ole kaukaa haettu. Kestokykyongelma syntyy siitä, että eläkkeisiin tarvittavat rahat uhkaavat loppua kesken.
Pelkkä viime aikojen puhe työurien jatkamisen tarpeesta näyttää kuitenkin jo lupaavan helpotusta tilanteeseen. Näin voi päätellä Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisten työssäjatkamishalu on kasvussa.
Työ ja terveys Suomessa 2009 -katsauksesta ilmenee, että työssä olevista 45 vuotta täyttäneistä vain runsas kolmannes, 36 prosenttia, on sitä mieltä, ettei missään tapauksessa tule jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Tämän joukon koko on kolme vuotta aiempiin lukemiin verrattuna kutistunut kuudella prosenttiyksiköllä. Muutos ei ole valtava, mutta selvä.
Kielteisimmin työssä jaksamiseen suhtautuivat työntekijäammateissa toimivat. Vajaat puolet heistä ei aio jatkaa 63 ikävuoden jälkeen. Myönteisimmin jatkovuosiin suhtautuvat ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät, joista vain runsas neljännes ei ole aikeissa jatkaa työssä.
Selvästi luvut kertovat siitä, että eri ammattiryhmissä työn rasittavuus ja mielekkyys koetaan eri tavoin. Työntekijöillä ja alemmilla toimihenkilöillä yleisimmin mainitut edellytykset työssä jatkamiseen liittyivät terveyteen ja taloudellisiin kannustimiin, kun taas ylemmät toimihenkilöt painottivat mielekästä, kiinnostavaa ja haastavaa työtä. Moni vastaaja nosti esiin myös mahdollisuuden tehdä kevennettyä työtä.
Suomalaisten työurien jatkamiskeinoja etsittäessä tämä tutkimus vie perusasioiden ääreen. Ilman yleisen eläköitymisiän alarajan nostoa meillä ei ilmeisesti pärjätä, mutta on melkoinen virhe pitää työelämän laatua ja jaksamista tukevia keinoja jonkinlaisina tehottomina pehmolääkkeinä. Tällaisia kurin ja järjestyksen nimeen vannovien asiantuntijoiden näkemyksiä on ollut ilmassa sen jälkeen kun johtaja Jukka Ahtelan työryhmän esitykset aiemmin tänä vuonna tuotiin julki.
On mahdollista, että pehmolääkkeet ovat lopulta teholtaan pakkokeinoja paljon kovempia.
paakirjoitus@kaleva.fi