Suomessa on ollut vuoden alusta voimassa uusi perusopetuslaki, joka kasvatti opettajien kurinpito-oikeuksia. Osa opettajista valittaa lain ainoastaan lisänneen byrokratiaa.
Koulujen työrauha ja opettajien oikeudet kurinpitoon nousivat kovaan keskusteluun Suomessa muutama vuosi sitten. Rauhattomat koululuokat, koulukiusaaminen ja häiriköt, joille opettajat eivät voi mitään, nousivat esille.
Media laati otsikoita, ettei opettajilla ole oikeutta tarkastaa oppilaan reppua eikä puuttua matkapuhelimen käyttöön tunneilla. Joidenkin oppilaiden väkivalta opettajia kohtaan herätteli suomalaisia.
Suomalainen koulujärjestelmä joutui paikoin kiivaaseenkin tarkasteluun, mutta keskustelu raikasti ilmaa. Myös nopeisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, mikä osoittaa koulun olevan tärkeällä sijalla yhteiskunnassa.
Laajan mielipiteenvaihdon jälkeen eduskunta päätti laajentaa opettajien oikeutta kurinpitoon uudella perusopetuslailla tämän vuoden alussa. Uusi laki takasi opettajille muun muassa mahdollisuuden ottaa kännykkä tarvittaessa pois ja poistaa häiritsevä oppilas luokasta.
Kaleva teki kyselyn uuden lain vaikutuksista Oulun seudun opettajille tällä viikolla (Kaleva 17.10.). Kyselyn mukaan enemmistö vastanneista 149 opettajasta ei koe laista olleen varsinaista hyötyä.
Otos ei ole täysin kattava, mutta tulos yllättää. Lain piti toimia juuri päinvastoin: olla hyödyksi arjen tilanteissa.
Taustalla voi olla, ettei lain vaikutuksia ole tarvinnut kunnolla edes testata. Suurin osa koululuokista nauttii koulurauhasta ja hyvästä opetusilmapiiristä, jolloin laajoja kurivaltuuksia ei ole ollut syytä ottaa käyttöön. Ei ole häpeä, jos uusia valtuuksia ei tarvitse käyttää.
Perusopetuslaki on tärkeä jokapäiväinen työkalu koulussa, sillä se säätelee opettajien oikeutta kurinpitoon ja oppilaan velvollisuuksia esimerkiksi työrauhan ylläpitoon.
Lain mukaan oppilaalla on oikeus opetukseen, hyvinvointiin ja ennen kaikkea työrauhaan turvallisessa ympäristössä. Laissa mainitaan oppilaan velvollisuus osallistua opetukseen sekä käyttäytyä asiallisesti ja hoitaa tehtävänsä.
Opettajalla on vastuu ja velvollisuus kurinpitomenettelyyn, mikäli ongelmia koulutyössä ilmenee. Opettajat ymmärtävät perusopetuslain hengen. Oppilas otetaan huomioon lapsena, joka tarvitsee koulutiedon lisäksi huolenpitoa ja suojelua. Koulun tarjoama turvallisuudentunne säteilee kauas yhteiskuntaan.
Osa vastaajista arveli tilanteen kouluissa jopa huonontuneen lain myötä. Sitä on vaikea uskoa. Kyselyn mukaan valtuuksia ei haluta käyttää niihin liittyvän byrokratian vuoksi. Syy ei olisi itse laissa tai lisääntyneissä oikeuksissa.
Tapaukset on kirjattava lomakkeelle, mikä vie vastaajien mielestä kohtuuttomasti työaikaa. Jälki-istunto vaatii keskustelun oppilaan kanssa, yhteydenoton vanhempiin ja täytetyn lomakkeen. Eikä lisääntynyttä työmäärää korvata, kertoi yksi vastanneista opettajista.
Kirjaamisvelvoite lisää työtä, mutta menettely on tärkeä oikeusturvan kannalta. Suurin osa opettajista ymmärtää tämän ilman lisärahaakin.