Vasemmistolainen keskustapuolue ja vain vuosi sitten perustettu oikeistopopulistinen Res Publica voittivat Viron vaaleissa. Uuden hallituksen kokoaminen on kovasanaisen vaalitaistelun ja ristiriitaisten vaatimusten vuoksi vaikeaa.
Viron vaalien voittajiin lukeutuva, nimestään huolimatta vasemmistolainen keskustapuolue on tuttu vaikuttaja maan uuden itsenäisyyden ajalta. Sen menestys osattiin ennakoida. Suuri yllättäjä on sen rinnalle kohonnut oikeistopopulistinen Res Publica. Puoluekartan tulokas, vain vuosi sitten perustettu liike ponkaisi heti hallitusspekulaatioiden kuumaksi puheenaiheeksi. Keskustapuolue keräsi äänistä 25,4, Res Publica 24,6 prosenttia. Molemmat saavat 101-paikkaiseen parlamenttiin 28 edustajaa.
Nykyisen pääministerin Siim Kallasin oikeistoliberaalinen reformipuolue vahvisti sekin hieman asemiaan keräämällä äänistä 17,7 prosenttia neljän vuoden takaisen 15,9 prosentin sijasta. Paikkoja tulee 19. Kannatustaan menettivät Isänmaaliitto, joka sai nyt seitsemän paikkaa ja sosiaalidemokraattinen Maltilliset, joka jäi kuuteen edustajaan.
Virolaiset äänestivät nyt hieman vilkkaammin kuin neljä vuotta sitten. Uurnilla kävi 58,2 prosenttia äänioikeutetuista, edelliskerralla 57,4 prosenttia. Into on silti vähäistä verrattuna uuden itsenäisyyden alun noin 70 prosentin osanottoon. Tallinnassa ja pääkaupungin liepeillä äänestettiin melko innokkaasti, Koillis-Viron venäläisseuduilla ja työttömyyden vaivaamilla alueilla jälleen laiskasti.
Ainakaan kahden suurimman yhteiseen hallitukseen ei voi hevin uskoa. Keskustapuolue ja Res Publica röykyttivät toisiaan vaalitaistelussa ankarasti. Nykyistä parempaa kuria ja järjestystä Viroon vaatinut Res Publica syytti suorasukaisesti Edgar Savisaarta korruptiosta. Keskustapuolue taas väitti uuden puolueen turvautuvan törkeään valehteluun.
Tulosten selvittyä niin Savisaar kuin Res Publican johtaja Juhan Parts pitivät omaa puoluettaan hallituksen oikeutettuna muodostajana. Savisaar vetosi siihen, että muodostajan paikka kuuluu eniten ääniä saaneelle puolueelle. Parts puolestaan hehkutti näyttävää voittoaan ja toivoi, että juuri keskustapuolue jätetään hallituksen ulkopuolelle.
Siim Kallas saattaakin olla heille vahva vaihtoehto ja nousta myös uuden hallituksen pääministeriksi. Hän sai myös näyttävän henkilökohtaisen äänivyöryn. Edellä oli vain Savisaar.
Kallas itse arveli, että nykyisen kumppanin Keskustapuolueen sijaan Reformipuolue voisi liittoutua Res Publican kanssa. Oikeisto ei mielellään nielaise Keskustapuolueen vaalikamppailussa ajamaa progressiivista verotusta nykyisen 26 prosentin tasaveron sijalle.
Suuret ratkaisut Natoon ja Euroopan unioniin liittymisestä tehtiin taakse jääneellä vaalikaudella. Uusi hallitus voi keskittyä muihin pulmiin. Niitäkin riittää, sillä työttömyys on paikoitellen yhä suurta. Talouden vankistamisessakin on viime vuosien kasvusta huolimatta yhä tekemistä. Ja juuri Res Publican menestys osoittaa, mikä kansalaisia erityisesti kaihertaa. Rikolliset ja talouden hämärämiehet ovat pystyneet laajentamaan puuhiaan kohtuuttoman helposti.
Myös Suomessa on syytä toivoa, että vaalikamppailussa vahvasti vaaditussa rikollisuuden torjunnan tehostamisessa onnistutaan. Jos ja kun syksyllä järjestettävässä kansanäänestyksessä virolaiset hyväksyvät EU-jäsenyyden, maidemme välinen raja avautuu entisestään.