Vuoden 2007 hiihtokeskukseksi nimetyllä Kolarin Ylläksellä sijoitetaan pelkkiin rinneinvestointeihin 25 miljoonaa euroa parin vuoden aikana. Vuoteen 2010 mennessä tunturia rakennetaan Ylläksen matkailuyhdistyksen toimitusjohtajan Nina Forsellin mukaan 250 miljoonalla eurolla. Siinä ovat mukana kaikki investoinnit, eivät pelkästään matkailun. Koko maassa investoidaan tänä vuonna hiihtohisseihin ja rinnepalveluihin 41,6 miljoonaa euroa.
Kasvuvauhti on niin railakas, että Lapland Hotels-ketjun konsernijohtaja Pertti Yliniemi ennustaa Ylläksen olevan Lapin eli samalla koko maan suurin hiihtokeskus "jollain aikajänteellä". Kun tunturin kupeilla on nyt noin 20 000 vuodepaikkaa, 2020 niitä on suunnitelmien toteutuessa 34 500, joista puolet kaupallisessa käytössä.
Lapin matkailusta 40 prosenttia ohjautuu Kittilän kentän ympäristöön, mihin myös Ylläs kuuluu. Alueen sisäisessä mittelössä Yliniemi laskee Ylläksen ajavan ohi rajusti kasvaneesta Kittilän Levistä. "Kunhan vireillä olevat kaavat saavat lainvoiman, rakentaminen Ylläksellä tuplaantuu", Yliniemi maalaili maanantaina Helsingissä, jossa vuoden 2007 hiihtokeskukseksi valittu Ylläs esitteli suunnitelmiaan.
Ylläs nuupahti 1990-luvulla, mutta nyt on vauhti päällä. Syyskuuhun mennessä on tänä vuonna myönnetty 226 rakennuslupaa, kerrosalaltaan 43 000 neliömetriä. Viime vuonna lupia tuli 204, joilla sai rakentaa 25 200 neliömetriä.
Rekisteröityjä yöpymisiä Ylläksellä oli viime vuonna 282 800. Neljännes oli ulkomaalaisia ja heistä puolet brittejä. Heillä on ollut myös sen verran kiinnostusta kiinteistöjen hankintaan, että kolarilaisia rakentajia on tällä viikolla Lontoossa esittelemässä Ylläksen tarjontaa.
Lumivarmuus entistä tärkeämpää
Myös Ylläksen kasvutavoitteet rakennetaan paljolti ulkomaalaisten varaan. Viime talvena moni keskieurooppalainen matkanjärjestäjä oli antanut matkoille Alpeille lumitakuun, mikä ei toteutunut. Vaikka Lapista ei löydy alppeja, lumivarmuus on Yliniemen mukaan alati kasvava luonnonvara. Yöpymisten määrä kasvoi Ylläksellä viime talvena 15 ja myytyjen hissilippujen määrä 24 prosenttia. Rinteitä Ylläksellä on 61. Niistä 32 lumetetaan ja 29 on valaistu. Ylläksellä on myös maan pisin valaistu rinne, 2 600 metrin mittainen "Täyspitkä". Hissejä on 29. Niistä ensimmäinen rakennettiin 50 vuotta sitten.
Ylläsjärven puolella operoivan Iso-Ylläs Oy:n toimitusjohtajan Osmo Virranniemen mukaan tunturin palvelut on saatava nopeasti riittäviksi ja kohdalleen. "Edessä on aika, jolloin rinteillä on yhdellä kertaa 10 000 laskettelijaa."
Ylläksen kehityskulussa on Yliniemen mukaan yksi ainutlaatuinen piirre. Kahden puolen tunturia sijoittuvaa hiihtokeskusta ei alueen suuruuden vuoksi saa rakennettua tukkoon. Laajennussuunnitelmatkin pystytään tekemään puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi Äkäslompolon kylä jäisi käytännöllisesti katsoen nykyiselleen, kun uudisrakentaminen nostettaisiin sen yläpuolelle metsään tunturin rinteelle.