Ylivieska Tammikuun alussa Ylivieskan Huhmarin hiihtokeskuksessa pidettävät SM-hiihdot ovat päävalmentaja Reijo Jylhän mukaan tärkein kotimainen näyttöpaikka Val di Fiemmen MM-kisoihin. Ylivieskassa hiihdetään kaksi matkaa, jotka ovat myös MM-ohjelmassa.
"Vapaan sprintissä Ylivieskan kisat ovat viimeinen näyttöpaikka ennen joukkuevalintoja. Maailmancupissakaan ei sen jälkeen hiihdetä sprinttiä vapaalla", Jylhä muistuttaa.
"Ylivieskan kisat ovat hyvä paikka myös antaa näyttöjä perinteisen yhteislähtökisoihin maailmancupiin. Niitä ehtii olla Ylivieskan jälkeen vielä kaksi ennen MM-kisoja", Reijo Jylhä toteaa.
Hänen mukaansa SM-kisojen merkitys korostuu MM-kisavuonna myös siksi, että joukkuevalinnan tekee hiihtoliitto eikä olympiakomitea, kuten olympiavuonna. Se antaa lisäarvoa myös Ylivieskan kisoille.
Marja-Liisan töppyrät poistettu reitiltä
Huhmarin stadionia ja latureittejä ei ole tarvinnut merkittävästi uudistaa SM-kisoihin, koska edellisistä SM-hiihdoista on aikaa vain kymmenen vuotta. Suurin uudistus on Rinnetaloon johtavan tien ylittävä uusi silta, joka olisi pitänyt joka tapauksessa uusia. Entistä leveämpi silta maksoi noin 33 600 euroa.
"Latu-uria on levennetty ja paikkailtu. Uusien homologointimääräysten takia reittejä on hieman muutettu vuoden 1993 kisoihin verrattuna", ratamestari Rauno Lund kertoo.
Perinteisen hiihtotavan latuja on myös hieman muutettu edellisistä kisoista siksi, että osa hiihtäjistä - erityisesti Marja-Liisa Kirvesniemi - moitti yhtä osuutta "töppyräiseksi". Reitti on nyt teknisesti paremmin hiihdettävä.
"Vaativuutta reiteillä on varmasti riittävästi sekä fyysisesti että teknisesti. Laskettelurinteen nousu on monelle tiukka paikka", Rauno Lund mainitsee.
Maali sijaitsee reitin korkeimmalla kohdalla
Huhmarin ladun erikoisuus on se, että maalialue on reittien korkeimmalla kohdalla. Kun tavallisesti maaliin lasketaan, Huhmarissa sinne noustaan. Se vähentää peesiapua loppukirivaiheessa.
Erittäin onnistuneena järjestäjät pitävät myös 1 450 metrin mittaista sprinttirataa. Nousujen määrässä se vastaa kansainvälistä keskitasoa ja on lähes kokonaan yleisön silmien edessä.
"Radalla on myös erittäin hyvät ohitusmahdollisuudet. Kahdessa paikassa on sellainen kaistoitus, että johdossa tuleva hiihtäjä ei saa vaihtaa kaistaa toisen hiihtäjän eteen", ratamestari mainitsee.
Järjestelyt hyvin aikataulussaan
Kilpailujen johtaja Jukka Lehtosaari on suorastaan ylpeä siitä tehokkuudesta, jolla kisoja on valmisteltu. Kaikki asiat ovat aikataulussaan.
"Vastuuhenkilöt ovat sellaisia fanaatikkoja, että mitään ei jätetä sattuman varaan", Lehtosaari sanoo. Kisaorganisaatioon kuuluu noin 350 henkilöä, joista noin 200:lla on kokemusta edellisistä SM-kisoista.
Kisabudjetti noin vajaat 300 000 euroa. Lehtosaaren mukaan markkinointi on onnistunut erittäin hyvin.
"Tällä seudulla hiihdolla on edelleen hyvä maine ja yhteistyökumppaneiden luottamus", Lehtosaari sanoo.
Raudaskylän opisto toimii toisena kisakeskuksena ja urheilijoiden pääasiallisen majoituspaikkana. Opistolla pidetään myös palkintojenjaot sekä joukkueenjohtajien kokoukset.
Kisojen alueellista mielenkiintoa lisää varmasti se, että kaikilla miesten matkoilla on oman alueen hiihtäjä tarjolla aina mitaleille saakka. Suurimmat odotukset kohdistuvat Ylivieskan Tero Similään, Alavieskan Teemu Kattilakoskeen, Kalajoen Kuisma Taipaleeseen sekä Yppärin Timo Toppariin.
Kisojen yleisötavoite on yhteensä 7 500 kisavierasta kolmena päivänä.