Ylivieska Betonin ja asfaltin kyllästämiä pikkukaupunkeja on Suomi väärällään. Tähän joukkoon kuuluu myös Ylivieska, joka on nyt pääsemässä esimerkiksi muille siitä, miten kaupungista saadaan puistomainen ja kävelemään viettelevä kuntalaisten olohuone. Kunnianhimoisen hankkeen takana ovat liikenne- ja viestintäministeriö sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Hankkeen nimeksi on annettu Omin jaloin - elävä raitti kohtaamispaikkana. Pohjois-Pohjanmaalla hankkeeseen kuuluvat myös Sievin Asemakylä ja Ruukin Luohuan kylä, joissa suunnittelu painottuu kevyen liikenteen edistämiseen. Ylivieskan ydinkeskustaan on jo laadittu yleissuunnitelma, joka esitellään kaupunkilaisille ensi viikolla. Kylähankkeet etenevät omalla aikataulullaan.
"Ylivieskan suunnitelman toteutus ei vaadi suuria rahoja, sillä se sisältää pääasiassa viherrakentamista, puiden istuttamista ja liikenteen jäsentämistä. Tavoitteena on saada aikaan muutos, jossa autojen ehdoilla rakennettu liikenneympäristö muutetaan kevyttä liikennettä painottavaksi. Ei niin, että estetään autoja liikkumasta, vaan rakentamalla kävelemään viettelevä liikenneympäristö", hankkeessa mukana oleva Pohjois-Pohjanmaan liiton kyläkoordinaattori Kaisa Uusioja luonnehtii.
Ylivieskan ydinkeskustan ilmeen muutosta on ideoitu jo usean vuoden ajan. Kaupunginhallitus on perustanut ydinkeskusta-työryhmän, joka on osallistunut myös Omin jaloin -hankkeen suunnitteluun. Takavuosina omia ideoitaan esittivät erillisessä hankkeessa myös arkkitehtiopiskelijat.
"Kaikista näistä on otettu ideoita tähän viimeisimpään versioon", Kaisa Uusioja toteaa.
Pysäyttäviä aukioita
ja rantapolkuja
Ylivieskan suunnitelma ei vielä ole lopullinen, vaan siihen halutaan vielä kaupunkilaisten ja maanomistajien näkemyksiä. Ideasuunnitelma lähtee kuitenkin siitä, että ydinkeskustaan jää muutama selkeä autoliikenteen pääkatu ja muut väylät rakennetaan enemmän kevyttä liikennettä suosiviksi. Parkkipaikkoja suunnitelman jää riittävästi.
"Ydinkeskustassa etäisyydet liikkeestä toisen ovat niin pienet, ettei pitkiä kävelymatkoja tule. Toisaalta reitit on tarkoitus yhdistää niin, että myös kevyen liikenteen liikkuminen kaupunginosasta toiseen helpottuu", Uusioja kertoo.
Hankkeeseen liittyvä, mutta omana erillisprojektinaan etenee Kalajoen varsien rakentaminen. Rantatörmät on tarkoitus maisemoida, ja niiden läpi ohjataan lähinnä kävelyyn soveltuvat polut. Myös valaistuksella on iso rooli jokimaiseman uudistamisessa.
Jotta suunnitelma ei jäisi hyllypaperiksi, se on tarkoitus viedä kaupunginvaltuustoon saakka vähintään tiedotusasiana. Tavoitteena on, että suunnitelma sidottaisiin kuntasuunnitteluun.
"Myös keskustan kiinteistönomistajat sekä yrittäjät ovat mukana hankkeessa. Jotta suunnitelmista tulee totta, tarvitsemme monien tahojen yhteistyötä", Kaisa Uusioja sanoo.
Ydinkeskustan ilmeen ja liikenneympäristön kohentamiseen vaadittavat työt tehdään pitkällä aikavälillä vaiheittain. Näin on meneteltävä paitsi rahoituksen myös liikennekäyttäytymisen takia. Autoilijoiden on saatava aikaa sopeutua muuttuvaan ympäristöön.
Ajatuksena on aloittaa jokivarren kunnostustöillä ja Kauppakadun liikenneympäristön parantamisella.
Paljon keskustassa kävelevä ja pyöräilevä Ari Leppikangas sanoo odottavansa mielenkiinnolla suunnitelmien toteutumista.
"Kuljen työmatkat pyörällä tai kävellen, ja sen totta, että keskusta on suunniteltu autoja varten. Autoilijat ovat tottuneet pysäköimään liikkeiden oven eteen. Siihen voi olla vaikea saada muutosta", hän sanoo.
Hänen mielestään jokirannan maisemointi ja kävelypolut ovat ehdottoman tärkeitä asioita.