Ylivieskassa odotettiin syyttäjän päätöstä kaupunginjohtaja Harri Viitaseen kohdistuneessa rikosepäilyjutussa kuin kevätauringon ilmaantumista keskellä pimeää kaamosta. Vihdoin viimein päätös tuli ja vapautti Viitasen syytteistä.
Ylivieskassa tämä ei kuitenkaan tarkoita vielä mitään. Ainut, mikä on varmaa, kähy kaupunginjohtajan ympärillä jatkuu. Se jatkuu niin kauan kuin Viitanen istuu kaupunginjohtajan jakkaralla ja varmaan sen jälkeenkin. Haavat ovat sen verran auki vuosien taistelujen jäljiltä, etteivät ne umpeudu ennen kuin Viitanen lähtee.
Ylivieskan korkein poliittinen johto tietää tämän. Nekin, jotka ovat tukeneet Viitasta erottamistaiston kaikissa eri käänteissä, ovat kypsyneet ajatukseen kaupunginjohtajan vaihtamisesta. Niinpä Viitaselle yritetään löytää siedettävää perääntymistietä sorvaamalla erosopimus, joka vapauttaisi hänet kaupunginjohtajan työn orjuudesta hetimiten.
Erosopimuksesta tihkuneiden tietojen mukaan Viitanen olisi saamassa vähintäänkin kohtuullisen korvauksen siitä, että hellittää otteensa kaupungin talikosta. Tosin, vaikka päättäjien ydinjoukko pääsisikin yhteisymmärrykseen sopimuksesta Viitasen kanssa, Ylivieskan poliittisen kulttuurin tietäen siitä on vielä pitkä matka siihen, että sopimus saa lainvoiman.
Kaupunginjohtajan ympärillä käyty kiistely on saanut Ylivieskassa jo kaikkien kannalta katsoen kohtuuttomat mittasuhteet. Ilmiselvästi kaupungin hallinto on halvaantunut ja kehitystyö pysähdyksissä. Se on ollut sitä pitkän aikaa, vuosia. Rutiinit toki hoituvat, mutta päättäjien katse ei yllä omalta hiekkalaatikolta juuri Raudaskylää tai Kankaan nuorisoseurantaloa kauemmas.
Kaupungin johdossa ei ole ketään, jolla olisi kanttia ja riittävää poliittista selkänojaa kantaa vastuuta läänin eteläalueen keskukseksi nimetyn paikkakunnan asioista. Kaupungin talous on hetken helpotuksen jälkeen syöksyssä syvälle.
Johtotyön ontuminen heijastuu myös naapuriyhteistyöhön. Läänin eteläalueella katsellaan tumput ojossa, kun muualla maassa hälistään valtion tehtävien hajasijoituksesta. Vaikka juuri täällä pitäisi pitää kovaa mökää, siksi paljon alue, etunenässä Ylivieska, on menettänyt valtion työpaikkoja. Niitä kun aikoinaan hajasijoitettiin Ylivieskasta suurempiin kyliin.
Korkein valta kaupungin asioista on tietysti luottamusmiehillä; Ylivieskassa eritoten suurimmalla puolueella keskustalla. Keskusta on kuitenkin niin hajalla, että se on yhtä kykenemättömässä tilassa kuin kaupungin koko johtotyö konsanaan.
Jotkut pitävät Viitaselle kaavailtua ja kaupungille 150 000 euroa maksavaa erosopimusta kalliina. Ja tottavie, tuolle rahalle varmaan löytyisi muutakin käyttöä. Eri asia on, kuinka kalliiksi kaupungille ja koko lähitienoolle tulee, jos tätä kissa-hiiri -leikkiä jatketaan vielä.
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko Viitasen ympärillä käyty jupakka on tullut maksamaan tähän mennessä. Siihen suhteutettuna, voi olla, että kultainen kädenpuristus ei sittenkään ole niin tyyris, miltä se pellon pientareelta katsottuna näyttää.
Joka tapauksessa on korkea aika viheltää peli poikki. Jos ylimieliseksi morkattua Viitasta on haluttu näpäyttää ja osoittaa hänelle, ettei ainakaan hän ole kunkku kylässä, eiköhän se ole jo tehty. Joku raja toisen ihmisen nokkimisellakin pitää olla. Ja Ylivieskassa tuo raja on ylitetty aika päiviä sitten.