Yli­vies­kan ra­ta­työ­ko­ne­ha­ve­ri poiki useita tur­val­li­suus­suo­si­tuk­sia – kone ajoi it­sek­seen työ­maal­ta Yli­vies­kan rau­ta­tie­ase­mal­le

Ylivieskan rautatieasemalla viime kesänä sattunut ratatyökoneen karkaamistapaus on poikinut useita turvallisuussuosituksia.

Ratatyökone oli tuotu ulkomailta vuoden 2017 alussa. Siinä on mekaaninen, käsin kiinnitettävä seisontajarru.
Ratatyökone oli tuotu ulkomailta vuoden 2017 alussa. Siinä on mekaaninen, käsin kiinnitettävä seisontajarru.
Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Ylivieskan rautatieasemalla viime kesänä sattunut ratatyökoneen karkaamistapaus on poikinut useita turvallisuussuosituksia.

Onnettomuustutkimuskeskus suosittaa, että Liikennevirasto edellyttää jatkossa ratahankkeisiin osallistuvilta pääurakoitsijoilta jo urakan kilpailutusvaiheessa omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Järjestelmän täytyy huomioida yritysten ja työmaiden erityispiirteet.

Vielä viime kesänä Liikennevirasto ei edellyttänyt ratahankkeeseen osallistuvilta omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmää, vaan niiden täytyi soveltaa Liikenneviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan järjestelmän jalkauttaminen usean urakoitsijan ja aliurakoitsijan työmaalle oli puutteellista, minkä lisäksi myös jalkautusprosessin valvonnassa oli puutteita.

Yli 25 000 euron vahingot

Ratatyökone karkasi viime kesäkuussa Ylivieskassa kaksoisraiteen työmaalta. Kone ajoi itsekseen työmaa-alueelta liikennöidylle rataosuudelle johtavan vaihteen auki. Tämän jälkeen se rullasi kohti pohjoista liikennöityä raidetta pitkin ja pysähtyi Ylivieskan rautatieasemalle.

Rataosuutta oli hetkeä aiemmin käyttänyt etelään matkalla ollut tavarajuna, minkä lisäksi asemalle oli tulossa sekä etelästä että pohjoisesta matkustajajuna. Vaihteen kääntölaite rikkoontui tilanteessa, mistä aiheutui noin 25 000 euron suuruiset vahingot ja myöhästymisiä kolmelle matkustajajunalle.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan ratatyökone lähti liikkeelle paineilmajarrujen irrottua ja koska seisontajarrua ei ollut kiinnitetty. Myöskään koneen paikallaan pysymisen varmistavat pysäytyskengät eivät olleet käytössä.

Seisontajarrun kiinnittämisen varmistaminen lukeutuu Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kriittisiin toimenpiteisiin, joiden tekemisestä ei ollut selkeää työjakoa.

– Lisäksi koneen jarrujärjestelmän vivustossa oli kulumaa ja se oli huonosti säädetty. Puutteita ei ollut havaittu koneelle kuukautta aiemmin tehdyissä liikennekelpoisuustarkastuksessa ja turvallisuustarkastuksessa, se toteaa.

Asemalla ollut veturinkuljettaja näki valottoman ratatyökoneen rullaavan ja pysähtyvän asemalle. Hän nousi koneeseen, kiinnitti seisontajarrun ja asetti pysäytyskengät koneen pyörien eteen.

"Voi johtaa vakavaan onnettomuuteen"

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös sitä, että Liikennevirasto lisää radanpidon turvallisuusohjeeseen ja junaliikenteen sekä vaihtotyön turvallisuussääntöihin ohjeet kaluston seisontapaikoista. Ohjeet tulisi olla myös siitä, miten kaluston paikoillaan pysyminen varmistetaan.

– Ohjeistuksen puuttuminen antaa toimijoille tältä osin vapaat kädet kaluston seisottamisessa, mikä voi johtaa pahimmillaan vakavaan onnettomuuteen, Onnettomuustutkintakeskus varoittaa.

Sen mukaan ohjeistus on erityisen tärkeää ratatyökoneiden osalta, sillä niiden liikkuminen ja sijainti eivät ole liikenteenohjauksen tiedossa.

Onnettomuustutkintakeskus on antanut haverin vuoksi myös useita muita suosituksia. Sen tehtävänä on antaa turvallisuussuosituksia onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja raideliikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Ilmoita asiavirheestä